Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Jipon ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa..

Elmeri aina yhtä nohevana...

..samaa ei voi sanoa Jiposta..

Blogitauko oli ja meni!

Voihan aika! Kannettavani hajosi ja yövuorojen teko loppui puolen vuoden ajaksi (siis eihän työaikana tietysti saa blogia kirjoittaa..)niin blogin kirjoituskin jäi ihan kokonaan. Ostin tabletin, kannettavan sijaan (tosin sekin pitäis hankkia) ja en tykkää sillä kirjoitella, vaikka muuten se on oiva vehje nettisurffailuun, tykkään!
Paljon on tapahtunut kesän, syksyn ja tämän lähes mustan talven aikana. Lumi on todellakin ollut minimissään ja pakkasia hurjan vähän. Tyhmää. Ihanaa kun olisi edes -10astetta ja lunta!

Kesällä käytiin nomettaa Jipon kanssa tuloksina AVO1, AVO2 ja AVO3. Se toinen ykkönen jäi tulevaisuuteen. Tokon osalta pidettiin kesä kokonaan taukoa, ei vaan ohjaajaa kiinnostanut hinkata, kun nome on niin paljon hauskempaa. Nomessa meillä on varmasti tapahtunut kehittymistä, ehkä me aletaan pikkuhiljaa kuunnella toisiamme ja sitä kautta löytää se yhteinen naru mistä vetää. Jippo on vahva työkoira, jolle olisi pitänyt jo alusta lähtien tehdä säännöt selviksi ja nyt, kun peruskoulutus on jäänyt puolimatkaan, tuottaa se ylimmissä luokissa selkeesti vaikeuksia. Tosin, kun matkaa alkaa olla jo sataa metriä, niin taitaa koirakin jo tajuta, ettei se yksin siellä pärjää ja hieman on kyselyä minulta alkanut tulemaan, mikä on vain positiivista. Ehkä tää tästä, pirun hauskaahan tää on ja sehän tässä on pääasia! Olisi vaan enemmän ohjaajalla mielikuvitusta keksiä uusia treenejä..
Jipon kanssa kokeiltiin myös ensimmäistä kertaa wt-koetta. Koe oli minulle myös ihan uusi kokemus, koska en ollut ikinä edes käynyt sellaista seuraamassa. Jouduttiin menemään suoraan avoimeen luokkaan, koska edellisen vuoden b-kokeesta saatu ALO1 vaikuttaa tähän. Tehtävät oli ihan suoritettavissa, jokseenkin aika helppoja, mutta koska tyyliä haetaan, alkoi meilläkin pistemenetyksiä näkyä. Käytiin kesän aikana kahdessa kokeessa, ensimmäinen meni ihan tutustuessa. Yhdeltä rastilta tuli nolla ja muutenkin koiralla oli enemmän silmiä kuin korvia.. Toinen koe oli jo parempi, pisteitä rasteilta 19-14-18-13 ja finaaliin päästiin. Finaalissa minä tunaroin ja dami tippui minun kädestä > NOLLA. Kylläpä jäi harmittamaan ja paljon!

Elmeri kävi taippareissa saaden ne läpi. Treenin alla luovutukset, yllätys yllätys. Argh! kun on rasittava ongelma. Olen takonut saman ongelman kanssa alusta lähtien ja ihan hävettää sanoa, ettei ongelma ole ratkennut vieläkään. Olen jo vakavissani miettinyt luopua koko lajista. Mitään ei viitsi treenata, kun damit tippuu jalkojen väliin. Nyt ongelma vielä varmasti pahenee, kun on lumiset damit. Täytyy vaan yrittää puhtailla, kuivilla dameilla tehdä.

B-kokeen AVOimen luokan korkkaus ykköstuloksella!

Elmeri NOU1

Kesäpojat

Syksyllä nomet jatkui ja toko tuli myös kuvioihin. Käytiin myös metsällä Jipon kanssa, sorsalla tarkemmin sanottuna. Hieno koira se on passissa. En todellakaan olisi uskonut, että Jippo malttaa esimerkiksi maata ihan lunkisti eikä päästä ääntäkään vaikka ympärillä ammuttiin.

Tokon henkiin herättely meinasi tuottaa vähän vaikeuksia, kun ei vaan kiinnostanut. Päätin sitten ottaa syyskaudeksi (syys-joulu) avaimen lämpimään treenihalliin. Oli pakko treenata, kun oli maksanut itsensä kipeäksi hallimaksulla. Pakon voimalla saatiin tokoilu taas maistumaan hyvältä ja Jipon kanssa innostuttiin korkkaamaan EVL lokakuussa. Eikä se ollut niin pelottava mitä mä luulin. Tulos saatiin ja tyytyväinen olin. Syksyn mittaan käytiin yhteensä kolmessa tokokokeessa, viimeisin niistä oli viikko takaperin. Siinä kokeessa koira tuntui ensimmäistä kertaa juurikin siltä millaisena sen haluaisin olla aina kokeessa. Vire oli korkea, tekemisen meininkiä ei puuttunut, mutta koko paketti pysyi koossa, koska Jippo _keskittyi_ ihan oikeesti siis. Kaikki se ylimääräinen häsläys (vilkuilu, kovaääninen läähätys, joskus myös ääntely) oli poissa! Toivottavasti se pysyykin poissa. Poikkeuksena aiempiin kokeisiin valmistautumisiin, jätin tällä kertaa edellisen päivän treenit välistä ja koepäivänä en näyttänyt ollenkaan palloa vaan palkkasin sitä ainoastaan nakeilla. Toimi! :)

Elmeri ei kokeissa ole vielä käynyt kuin se meidän murheenkryyni - seuraaminen - takkuaa. Tai oikeestaan ei me osata edes sitä. Se on vielä niin lapsen kengissä, että tokon korkkaus siirtyy keväälle. Mutta hiljaa hyvä tulee.. (vaikka se ei todellaankaan siltä tunnu tällä hetkellä..)

Jippo metsästää

Terveydestä sen verran, että pojat siirtyi tässä parisen kuukautta sitten raakaruokintaan. Raksujen kanssa tuli ongelmia. Piti saada koiria vähän lihoamaan (Elmeriä ei kehdannut käyttää ulkona kuin pimeän aikaan..) ja vaihdoin rasvaisempaan ruokaan. Halusin myös, että raksut sisältäisi usemman eri proteiinin lähteen. Lisäksi Elmeri alkoi reagoimaan viljaan, joten sekin rajoitti tarjontaa. Kokeiltiin Acanaa, Taste of the wildiä ja Canagania. Ja ehkä jotain muuta mitä en nyt enää muista..? Acanan ja ToW:in kohdalla ongelmaksi tuli saatavuuus. Jälleenmyyjiä ei ollut ja ärsytti tilata aina netin kautta, piti osata ennakoida milloin ruoka loppuu, milloin toimitus tulee jne. Ei onnistunut. Canagan sopi hyvin, mutta onhan se pirun arvokasta! Loppujen lopuksi koirilta tippui turkit, kynnet lohkeili koko ajan, sain harmaita hiuksia eikä painokaan noussut, paitsi minulla. Siirryin raakaruokintaan. Onpa helppoa! Hieman edullisempaa kuin Canagan ja tiedän tarkkaan mitä syötän. Mennään nyt näin, kun näyttää sopivan. Nyt alkaa turkkia tulla takaisin ja se kiiltää, Elmeri alkaa kerätä massaa eikä ole enää niin laiha. Jipolla ollut hammaskivikin on hävinnyt. Ja mikä parasta, koirat nauttii raa'asta ruoasta!

Oli meillä murheita syksyllä vähän enemmänkin. Syyskuussa päätin käydä näyttämässä Jipon niskaan kesällä ilmestynyttä pattia eläinlääkärille. ELL oli sitä mieltä, että kyseinen syyläntapainen punainen patti olisi harmiton karvatupen tulehdus. Kerroin aikeistani kastroida myöhemmin syksyllä Jipon ja päätettiin, että patin voi samassa yhteydessä sitten poistaa. Mainitsin myös Jipon kahdesta sisaruksesta, joilla oli aiemmin todettu dilatoiva kardiomyopatia. ELL halusi varuilta ultrata sydämen, jotta koiran voisi sitten pallien poiston yhteydessä huoletta rauhoittaa. Ultraäänellä katsottaessa kuitenkin huomattiin, että kammio ei supistunut normaalisti vaan paljon löyhemmin. Normaalisti arvo on ~30% luokkaa ja Jipolla ne oli 22% ja 16%. Sanotaan, että alle 20% olisi jo sairaus. Mutta koska kyseessä on etenevä sairaus, päätettiin kontrolloida sydän uudestaan 3kk:n päästä. Mainittakoon, ettei Jipolla ole ollut mitään oireita, jotka viittaisi DCM:aan. Hautasin ajatukseni kastraatiosta, koska ajattelin, ettei koira siitä välttämättä edes kerkeäisi hyötymään jos se olisi sairas. Patti kuitenkin niskassa kasvoi ja välillä se vuoti verta. Vein pojat rokotuksille viime maanantaina ja samalla ELL(eri lääkäri joka diagnosoi sen tulehtuneeksi karvatupeksi) katsoi patin. Hyvänlaatuinen ihokasvain kuulemma. Samalla käynnillä katsottiin miltä Jipon sydän näyttää. Kammion supistuvuus on edelleen heikko (nyt arvo oli 18%), mutta sydämen koko ei ole muuttunut eikä siitä kuulunut mitään sivuääniäkään. Oireitakaan ei ole ilmestynyt. Tuntui kuin kivi olisi vierinyt pois sydämeltä! Olin niin iloinen! Päätettiin, että keväällä sydän tutkitaan uudestaan klinikalle hankitulla uudella UÄ:llä. Onko kyseessä sitten joku rajatapaus vai mikä, mutta pääasia, ettei sydämen kunto ole huonompaan mennyt.
Torstaina leikattiin se ihokasvain pois, leikkaus meni hyvin ja nyt saikutellaan. Haavaan tuli viisi ommelta ja tokokokeisiin tauko, doupattuja kun ollaan.

Tässä se kaunokainen on. Vaan eipä ole enää.

Yritän ihan oikeesti päivittää vielä tämän vuoden puolella yhteenvedon vuodesta, mutta katsotaan onnistuuko ;)
Jos ei niin rauhallista joulun odotusta kaikille ja menestystä vuodelle 2014!

Rehvit

Viikonloppuna oltiin poikien kanssa Flattien kevättreffeillä Uuraisilla. Minä olin perjantaina vielä aamuvuorossa töissä, joten ajeltiin illalla vasta perille. Saatiin ihan oma (4hlön) huone, luxusta! Jippokin sai höyrytä ihan mielin määrin eikä minun tarvinnu miettiä ärsyttääkö se muita. ;)

Lauantain koulutukset alkoivat aamulla kouluttajien esittelyillä ja ryhmiin jakautumisella. Minä menin Elmerin kanssa aamupäiväksi Jari Hartikaisen vetämään penturyhmään. Me oltais kuulemma voitu mennä taippariryhmään, mutta minä halusin Elmerille lähinnä sitä odottelua ja helppoja noutoja. Elmerin noutaminen on edistynyt hurjasti. Damille meno ja palautus on yhtä vauhdikkaita ja iloisia. Se muuten juoksee ihan samalla tavalla kuin Viivi-äiti. Täytyy joskus kuvata, se on hauskan näköistä!

Otettiin luoksetuloja niin, että lopussa heitettiin dami jalkojen välistä ohjaajan taakse, koira ikäänkuin juoksee ohi. Sitten tehtiin linjalle lähetystä, jossa koiran kanssa yhdessä vietiin dami. Lähinnä Jari katsoi, että kuinka me lähetetään koiria linjalle ja olisiko siinä jotain korjattavaa. Tehtiin myös ykkösmarkkeeraus, jossa dami heitettiin lumipenkan taakse. Lopuksi näytettiin koirille riistoja. Ensin näytin fasua, sitä Elme ei ole ikinä nähnyt. Hetken härnäyksen jälkeen fasua kannettiin jo ylpeänä! Samoin kävi kanin, variksen ja lokin kanssa. Täytyy joku päivä sulatella riistaa ja näyttää uudestaan.

Välillä käytiin syömässä ja jatkettiin iltapäiväryhmillä. Menin Jipon kanssa Kimmo Kaakkomäen avo/alo-ryhmään. Treenipaikkana oli läheinen järven jää. Kimmo oli aloittanut ryhmän kanssa jo aamupäivällä sisätiloissa ilman koiria. Onneksi tämä "teoriaosuus" käytiin kertauksena läpi myös sunnuntaina, opin nimittäin enemmän siellä kuin ulkona koiran kanssa. Oltiin siis jäällä ja aiheena oli hiljainen ohjaus(=yhteistyön parantaminen, kontaktin hakeminen) sekä häiriöt. Oltiin ensin rivissä ja jokainen vuorollaan teki häiriöharjoituksen. Koira jätettiin istumaan(tai otettiin mukaan) ja vietiin ohjausdami kelkkauralle n. 30m päähän. Tämän jälkeen käännyttiin täyskäännös ja katsottiin markkeeraus, joka tuli vastakkaiseen suuntaan. Otettiin ensin ohjaus ylös ja sitten markkeeraus. Kulmaa markkeerauksen ja ohjauksen välillä pienennettiin pikkuhiljaa ja lopuksi koira laitettiin taakselähetyksellä ohjaukselle ja häiriömarkkeerauksen ollessa lähes koiran vieressä. Haastetta treeniin saa sokkolinjalla ja kulman pienentämisellä sekä ampumalla markkeeraukselle. Täytyy osata lukea omaa koiraa, ja tiedostaa milloin treeni riittää eikä koira paineistu liikaa.
Sitten tehtiin hiljaista ohjausta. Dami oli viety koiralta salassa noin 60m päähän. Lähettiin koiran kanssa etenemään ensin pois päin damista ja annettiin vapaa-käsky. Käveltiin ja odotettiin, että koira katsoo ohjaajaa tietyllä "mitä hittoo sää haluat" ilmeellä ja aletttiin ohjaamaan damille, ilman ääntä tai pilliä! Hyvin otti koira suuntaa ja kontaktia ja damikin löytyi nopeasti. Tätä täytyy tehdä kyllä useammin, katsotaan tuleeko minulle kontaktinhaluinen vai kyselevä koira ;)
Ilta vietettiin saunoen ja yhdessä oleskellen. Illalla valittiin myös Mr. ja Ms. Flatti, onnea kuninkaallisille! :D
Sunnuntaina jatkoin Jipon kanssa Kimmon ryhmässä ja päivä aloitettiin sisätiloissa ja kerrattiin mm. edellisen päivän asioita. Sain ihan hurjasti vinkkejä treeneihin. Mm.
-Hakualueen tekeminen talvella
-Haun kellottaminen (=hakuun tehokkuutta)
-Motivaatiohäiriöt, palkataan häiriöllä
-Häiriöön karkaamisesta ei tehdä numeroa vaan dami ainoastaan nostetaan pois
-Koiran oman hoksaamisen kautta opetettavat asiat (esim. huono käytös > ohjaaja hakee damin)
-Luovutusharjoitukset (selkeä irroittaminen > palkaksi heitto) Tästä apua myös dami suussa metsästykseen..
-Vesiohjaus (EI ikinä kaislikkoon, aina avoveteen!)
-Vesiohjauksen häiriöt kun treenaa ilman avustajaa (Laatikko, sisällä riista/dameja, reikiä laatikossa> tulee hajuja muttei saa palkkaa jos karkaa)
-Vinkkejä kisajännitykseen, kokeen läpi käyminen "mitä teen jos.." koiran paineen purkaminen juuri ennen starttia > muistidami.
-Tärkein: OMAN KEHONKIELEN HALLINTA, törkeetä miten hankalaa se on.

"Teoria pläjäyksen" jälkeen mentiin ulos ja keskityttiin ihan puhtaasti ohjaajiin. Miten lähetetään koira, miten seistään kun ollaan passissa, miksi katsotaan/vilkuillaan(=paineistetaan) koko ajan koiraa, miten reagoidaan oikein jos piippaa jne. Minä itse tiedostamatta käytin paljon sellaisia signaaleja, että koira paineistu. Seisoin kuin tatti passissa > samalla tavalla kuin lähettäessä> koira oli kokoajan lähtökuopissa ja paineistu. Mulkoilin koko ajan koiraa "sivusilmällä" enkä kehunut hyvästä käytösestä. Hermostuin jossain vaiheessa, kun koira piippasi (olin tietty itse sen ensin paineistanut), jolloin Kimmo otti Jipon ja minun piti mennä taka-alalle. Ja mitä tapahtuikaan, koiralla oli kieli suussa eikä vinkunut yhtään, istui nätisti Kimmon vieressä vaikka heiteltiin dameja ja muut koirat haki. Tässä vaiheessa minä itse havahduin, että oikeesti täytyy katsoa peiliin, minulla on hyvä koira ja minä itse sen pilaan. :(
Sitten me heitettiin myös dameja ja jos koira käyttäytyi huonosti(=vinkui, varasti, riehtaisi pään hihnasta jne) ohjaaja haki damin pois. Hyvästä käytöksestä sai noutaa.
Koulutuksesta jäi tosi positiivinen mieli, koirakin(Jippo siis) on kuulema hyvä. Tykkäsin molempien kouluttajien tavasta kouluttaa koiria, harjotuksia tehtiin paljon noutohalua hyödyntämällä ja koiran oman hoksaamisen kautta. Näillä eväillä on hyvä jatkaa!
Koulutuksen jälkeen oli ruokailu ja huoneiden siivous. Nopeasti meni viikonloppu, paljon tuli opittavaa ja kotimatkalla päässä oikein surisi kun pohdiskelin niin tarkkaa koulutusvinkkejä. Suuret kiitokset kouluttajille ja treffien järjestäjille! Näitä lisää!


Tällä viikolla ollaan treenattu uusia vinkkejä hyväksi käyttäen ja tuloksia jo näkyy. Jippo teki tänään kaksi kertaa ohjauksen paikkaan, jossa oli useampi dami eikä jäänyt yhtään metsästämään dami suussa. Samoin luovutukset, tosi nätit! :) Elmerille ollaan aloitettu kakkosmarkkeeraukset, matkaa ei ole kuin ~30m ja paikat opetettu ykkösinä ensin. Hyvä on muisti :) Malttia heittojen välillä vielä halutaan lisää.
Hienot pojat minulla <3

Alla video eiliseltä kun matkasimme Jipon kanssa treenaamaan nomea..

http://youtu.be/Yr21YMCQN3k

Meillä on uusi ihana Jolly! :)

Mäntän talvinome ja Elmerin arvokas työ

Lauantai aamuna lähdettiin Jipon kanssa kaksistaan ajelemaan kohti Mänttää. Matkaa tuli sivuunsa jotain 230km. Päästiin iltapäiväryhmään, joten matkaan lähdettiin vasta kasin maissa. Elmeri nakattiin hoitoon, en viitsinyt ottaa sitä mukaan kun ei se muutenkaan tykkää autoilusta.
Aamupäiväryhmä oli jo lopuillaan, kun perille päästiin. Hyvin sujuvasti oli koe ilmeisesti kulkenut. Huono homma sinänsä, kun kerkesin ainoastaan koiran käyttää vain tarpeillaan ja sitten jo pitikin lähteä kohti koepaikkaa. Otin damin mukaan starttipaikalle, annoin Jipon kantaa sitä ja tein parit luovutukset ennen koetta. Hyvin sain vireen laskeutumaan ja piippauskin jäi odottelupaikalle.
Koe tehtiin parityöskentelynä. Meidän parina oli labu narttu. Pienempi numero, eli me, aloitettiin.
Koe alkoi ohjauksella, polkua pitkin noin 70-80m. Linjan päässä oli useampi dami. Tämä meni hyvin, annoin vain yhden eteen-käskyn ja pillitin hyvissä ajoin ettei Sportti juoksisi yli ;) Koira veti KOLME kuperkeikkaa matkalla, kun jalat eivät toimineet yhtä nopeaa kuin jalat. Pillitin luoksetulon heti kun dami oli suussa, Jippo vilkaisi eteenpäin, huomasi selvästi muutkin damit, muttei kuitenkaan vaihtanut. Palautusvauhti oli nopea, dami suoraan käteen. Pyöräytti damin suussa, tästä miinusta. Tuomari sanoi, että jopas se koira häntä huijasi kun hän katsoi meidän tultua paikalle, että onpas siinä rauhallinen flätti, mutta totuus olikin toinen koiran lähtiessä ohjaukseen :) Tämän jälkeen me mentiin piiloon auton taakse, toisen parin suorittaessa ohjauksen.
Piilossa Jippo vinku pari kertaa ja vapisi hurjana.
Seuraavana oli kakkosmarkkeeraus. Heitoista näkyi vain kaaret, damit putosivat mäen taakse. Lisäksi heittäjä vaihtoi paikkaa heittojen välissä. Jippo haki 1.heitetyn ensin, juoksi suoraan pudotuspaikalle. Palauttaessa tuli eri polkua pitkin kun pakkohan se toinenkin dami oli "kurkattava".. 2.heitetyllekin se juoksi suoraan, muttei saanut sitä jostain syystä heti ylös. Laajensi hieman hakua, kesti kauan ennen kuin löysi.
Sitten mentiin hakuun. Haku oli kahdella eri alueella, molemmin puolin tietä. Koirat laitettiin yhtä aikaan hakuun, toinen toiselle puolelle ja toinen top.selle. Otettiin yhdet damit pois ja vaihdettiin puolia, ja sama uusiksi. Dameja alueilla oli 4 +4 ja aikaa 10min. Jippo teki tosi hyvää hakua, kolmannen damin kohdalla se viipyi pitkään, muttei kertaakaan tullut alueelta pois ilman damia. Very good! Koirat oli etsimässä viimeistä damia kun aika loppui. Tuomari sanoi, että kutsukaa koirat pois ja jos on dami suussa niin se vielä hyväksytään. Ja Jippohan se sieltä porskutti tuoda viimeistä damia! Saatiin ylös siis 4/4 :)
Siihen loppui se koe. Olin kyllä tosi tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt meihin molempiin. Koira toimi kivasti, (mitä nyt vähän metsästi dami suussa..) ja minä oli tosi rauhallinen ja rento.

Tässäpä koeselostus:

AVOIN luokka, 20 koiraa
Tuomarit Maija Lappalainen ja Kirsi Rantala

HAKU: 
Tekee hyvävauhtista hakua molemmilla alueilla. 4/4.
 9 p.

MARKKEERAUS:
Malttaa rauhallisesti odottaa heitot. Hakee vauhdikkaasti 1.heitetyn. Palauttaessa hieman metsästää dami suussa. 2.heitetylle suoraan, joutuu etsimään aika kauan. 
8,5p.

OHJAUS:
Erittäin vauhdikas koira, suorittaa linjan hienosti. Hieman levoton suu palauttaessa.
9+ p.

TYÖSKENTELYHALU JA TEHOKKUUS SEKÄ YHTEISTYÖ:
Hyvässä yhteistyössä. 9-p.
Hyvässä yhteistyössä, hyvä passissa.  9,5p.
 yht. keskiarvo 9,125p.

Pisteet yhteensä 35,875/40
 4. SIJA  

En uskonut että neljäs sija olisi kotiin viemisinä, näillä treenimäärillä, joten ei voi olla kuin tyytyväinen :)



Sen sijaan Elmeri on aloittanut uuden työn, se oli minulla töissä mukana kokonaisen työpäivän. Siellä se sai osakseen hirmusesti rapsutuksia ja rakkautta, oli enemmän kuin toivottu maskotti :) Ja Elmerihän tykkää. Siitä tulisi varmasti loistava kaverikoira, kun se rakastaa ihmisiä eikä pelkää erilaisia ihmisiä. Meillä töissä on monenlaista asukasta, osa kulkee rollaattoreilla ja osa juosten, toiset huutaa ja toiset laulaa. Mutta kaikki oli Elmerin mielestä toooosi ihania. Siellä se humputti irti mennä, muiden seassa. Aamupäivästä käytiin pariin otteeseen ulkoilemassa, vanhukset tykkäsi talutella ja nauttivat koiran seurasta. Ulkoilu sai ihan uuden ilmeen. Iltapäivästä oltiin takapihalla, jossa virkeimmät asukkaat heittelivät Elmerille frisbeetä ja palloa.
Välillä päivällä laitoin koiran kehikon taakse lepäämään, sinnekin se asettui hyvin ja alkoi heti kuorsaamaan.
Kyllä mulla on sitten sopeutuvainen koira, Jipon kanssa tuollainen ei ikinä onnistuisi, sellainen stressaaja se on. Toki on Jippokin töissä käynyt jne. mutta kyllä se siitä stressaakin.
Elmeri pääsee jatkossa uudestaan ilahduttamaan meidän asukkaita, niin hyvin päivä sujui. Saatiin niin monen vanhuksen silmät taas kirkastumaan, että meinaa ihan vesi alkaa kiertämään omissakin silmissä. <3

Tulevana viikonloppuna me lähetään flattien kevättreffeille, kivaa kivaa! :)

Vara- SERTiiiii

Apua! Käytiin tänään Juuan ryhmänäyttelyissä pyörähtämässä. Jippo oli käyttiksessä ja Elmeri pennuissa. Hanna käytti molemmat kehässä, suuret kiitokset! :) Molemmat koirat käyttäytyi mallikkaasti, mitä nyt Elmeri yritti välillä saada namia istumalla.. Ja voihan Jipe-mies minkä teki ja nappasi hienosti vara-SERTin! Tuomarina oli Markku Kipinä.

Alla kuvia ja arvostelut:

Elmeri:

"Vielä rungoltaan hyvin kehittymätön pentu, jolla hyvin pentumainen liike. Eturinta sa täyttyä. Avoimemmin kulmautunut edestä kuin takaa. Hieman luisu lantio. Melko avoimet silmät. Pää saa kehittyä. Lupaava karva. Hyvä luonne. Pitkähkö lanneosa."

PEN2

Jippo: 

"Tasapainoisesti rakentunut uros, jolla hyvät mittasuhteet. Vahvaluustoinen. Riittävän pitkälinjainen pää, silmät saisivat olla tummemmat. Riittävät hapsut. Hyvät silmät ja kaula. Näyttävä sivuliike, hieman löysä edestä. Lapa saisi olla viistompi. Kaunis sivuliike."

KÄY ERI2 SA PU3 VASERT

Kaikin puolin hieno päivä! Kasvattajalle taannoin sanoin, että jos ei sertiä tule näyttelyistä niin Jipolta lähtee pallit. Mutta vara-sertistä ei ollut puhetta...

Kevättä rinnassa!

Talvimasennuksesta selvitty takaisin elävien kirjoihin! Koekausikin saatiin käynnistettyä tokon osalta. Kotikisat tuottivat tutussa hallissa tulosta, YKKÖStulosta!. Matka kohti EVL:ää alkaa! Hui kauhiaa! Totesin juuri tuossa, että se olisi tokon osalta tämän vuoden tavoite nyt sit saavutettu, siis Jipon osalta. Mutta jos nyt ei ihan kuitenkaan jäis ihan laakereille lepäämään, vaan alkaisi treenaa ihan toden teolla. Motivaatiota käytiin hakemassa viikko takaperin Merja Korteen valmennusviikonlopulta. Mielenkiintoinen ja antoisa koulutus kaikin puolin, paljon saatiin vinkkejä takataskuun. Yritin olla hurjan noheva ja kynä sauhuten kirjoittelin vinkit talteen. Viikonlopusta jäi hyvä mieli ja vihdoinkin minusta tuntui, että nyt aletaan ihan oikeesti treenaa noita tokojuttuja. Tähän asti tokoharrastus on enemmänkin ollut sellasta "tehdään vähän sinne päin, eikä missään nimessä ainakaan suunnitella treenejä". Nyt jokin Tokokärpänen puraisi ja aloin jopa suunnittelemaan tulevia treenikertoja! Tarkoituksena olisi aloittaa se piipertäminen ja lisätä vaikeutta ja häiriötä treeneihin. Jippo on vähintään yhtä innoissaan kuin emäntä.
Elmeri pääsi myös valmennusviikonlopulle mukaan, siellä se opetteli olemaan häkissä. Kävi se kyllä vähän opissakin, mutta kun ei se vielä mitään osaa kun ei oo opetettu. Hienosti se kyllä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa ja etenkin häkissä, nukkuu vain :) Halli missä koulutus järjestettiin oli meille uusi, mutta ei tuo kumpaakaan poikaa häirinnyt. Elmeri kiinnosti vähän hajut, mutta hyvin äkkiä se oppi ettei sinne oltu tultu haistelemaan.

Söpö!

Tulevana sunnuntaina olisi Juuan ryhmis, olen ilmoittanut molemmat pojat näytille. Elmeri menee vielä pentuihin ja Jippo käyttöluokkaan. Elme on opetellut näyttelyseisomista ja juoksua, katsotaan kuinka moinen edustus onnistuu. Elmerin kohdalla taitaa haastavinta olla se tuomarin kopelointi(tai_siis_koiran_kopelointi) = paikoillaan pysyminen..

Mutta vielä siitä kokeesta. Itse olen kokoinaisuuteen tosi tyytyväinen ja etenkin siihen, että sain Jipon rauhoittumaan ennen tunnaria (josta saatiin PISTEITÄ!) Koira oli kivan tutuinen koko kokeen ajan, vire oli sopivalla tavalla korkea. Ei ääntelyä eikä muutakaan hölmöilyä pahemmin. Häiriöitä pitäisi vaan treenata enemmän.

Paikalla makuu oli ollut levoton, haistelua yms. Ei suostunut ottamaan edes kontaktia ennen käskyä! > 8. (Tähän sain uusia ideoita alkaa treenaa..)
Seuraaminen oli ajoittain ihan kivaa, yhdellä suoralla se ahdisti mun jalkaa. Kontakti tippu välillä ja pat pari kertaa vinoja. Pitäis tehdä enemmän pitkiä seuraamisia. > 9.
Liikkeestä istuminen. Hidas istuminen. > 9.
Luoksetulo. Voi ei. Taas läpi, toisella pysähty. Ekalla meni maahan. > 7.
Ruutu. Kiva, törmäs mun käteen ja meni pitkäksi sivulle tulo. > 9,5.
Hyppynouto. Vino pa. Ylläri. > 9
Metalli. En tiiä mikä vika. > 9,5.
Tunnari. ONNISTUI! Mälläs kapulaa, ja vino pa. > 8,5.
Kaket. Mun moka, käskytin ihan päin peetä. Koira oli ihmeissään ja liikkui. > 5.
Kokonaisvaikutus 9.
pist. yht. 261. 1.sija./4 

Tässä koe kuvattuna:
http://www.youtube.com/watch?v=3tt37UbhxFo

Kesällä joskus vois mennä EVL korkkaa, mikäli tää mun into tokoiluun säilyis tälleen samalla tavalla ;)
Niin intona muuten oon, että oli ihan pakko tilata kaikkee tokojuttuja lisää. Ruutuja ja töttöröitä jne.

Elmeri osallistui tässä taannoin Savon Nuuskujen järjestämälle näyttelykurssille. Hienosti harjoiteltiin ja toiseksi sijoituttiin lopuksi pidettävässä "näyttelyissä".

Elmeri edustaa

Elmeristä sen verran, että sitäkin on alettu treenaa. Niin kun oikeesti. Ei mitään olohuonetreenejä vaan suunnitellusti. :) Elmerin noutohommatkin on parantuneet hurjasti, nyt tuodaan vauhdilla jalkoväliin kaikki noudettava, JEE! Elmerin kanssa vois mennä jollekin taipparikurssille tai jollekin sellaselle.
Talvinomeen ilmoitin Jipon, mutta ollaan tokalla varasijalla, joten katsotaan päästäänkö. Kevättreffitkin on vielä mietinnässä, lähtiskö vaiko ei. Mieli tekisi, muttei ole kavereita lähössä. Mietitään.

Ystävät <3

Uutta matoa koukkuun!

Loppuvuosi meni miten meni, ei paljoa kerrottavaa koe rintamalta. Koko vuoden saaliina on ykkönen nomesta, kakkonen tokosta, erinomainen näyttämöltä sekä luonnetta mitattu normi tuloksin. Ja se tärkein saalis eli Elmeri <3
Eno-Elmeri on kotiutunut niin hyvin, että en ole edes muistanut kouluttaa koko pentua. Kummasti se arjen pyörityksissä on oppinut yhtä jos toistakin. ;) Palloja se rrrrrrakastaa noutaa ja vinguttaa, niillä ollaan pääosin noutoja tehty. Damit kiinnostaa kahden noudon verran.. Lintujakin ollaan kerta pari kannettu. Ensin toki piti pyöriä.. Tokoa ollaan kotosalla otettu ja yksi pentukurssi ollaan läpi päästy. Autoilu ei ollu aluksi kivaa, tai oikeestaan autoon meno, mutta nyt mennään jo vauhdilla (tosin häntä edelleen hieman koipien välissä...) Koskaan se ei siis autossa ole pahoinvoinut tai tärissyt ym. Hampaanpoistossakin käytiin, kun yläkulmurit ei ollut suostuvaisia irtoamaan. Pitkään odotin, mutta sitten katsoin parhaaksi viedä lekurille. Onneksi vein, kulmureitten juuret olivat nimittäin 2/3 hampaista ja erittäin tiukassa. Elmeri toipui hyvin ja purentakin näyttäisi olevan ok. Tosin hieman on toiselta sivulta yli, mutta uskon sen korjaantuvan kunhan pää kasvaa.. Hirmu kiva pentu(22kg!!) tottelevainen, aika herkkä minulle siis, rohkea ja utelias. Helppo koira, uskoo kun kielletään ja nukkuu kun mitään ei tapahdu. Hoitoonkin se on helppo viedä, kun se asettuu minne vaan. Yksi rasittava piirre siinä on, yltiösosiaalisuus. Kaikki elollinen on I-H-A-N-A-A. Keikistely ja hännän heilutus (sillä on muuten ihan älyttömän pitkä häntä, joka osuu molemmin puolin LAPOIHIN heiluessa) alkaa jo monta sataa metriä ennen vastaan tulevaa kävelijää/koiraa/potkuria/pulkkaa/vaunuja/pyöräilijää/hiihtäjää. Mutta hauska tapaus on!

Hyvin on tulleet toimeen koko karvalauma keskenään. Tytöt(kissat siis) kiusaa poikia ja pojat kiusaa tyttöjä. Pojat on kuin majakka ja perävaunu, mitä iso edellä sitä pieni perässä. Kappas kummaa vaan, että kaiken pahan se kyllä matkii muttei hyvästä tietoakaan.. ;)
Tää vuoden vaihde on mulle (aina)todellinen kompastuskivi, kun mikään ei meinaa kiinnostaa ja näin ollen myös treenit koirien osalta on ihan minimissä. Mutta kyllä täältä vielä noustaan. Pakko. Kun alaspäinkään ei enää pääse. Yhteiset nome treenitkin on pikkuhiljaa päässeet käyntiin, samoin tokot.

Tavoitteet Jipon kohdalla tälle vuotta voisivat olla seuraavat:

Toko VOI1 (tuskin mahdollista, mutta tavoite on hyvä olla)
Nome-B AVO tulos
WT startti, kunhan oon itse tyytyväinen, niin ok.
MEJÄ AVO1
Laihdutuskuuri yhdessä emännän kanssa

Eno-Elmeri voisi ehkä loppuvuodesta startata tokossa. Ja noutohommat voisi olla myös olla ihan jees opetella. Jotain taippareitten tapasta tavoitetta.

Näillä eväillä kohti uutta vuotta, toivottavasti se olisi meille antoisampi.

P.S. Kameraa en ole edelleenkään hankkinut. Ei kuvia. Täytyi hankkia auto. Entinen meni lunastukseen kun joku mummo tuli kolmion takaa kylkeen. Ehkä kamera voisi olla sitten seuraava hankinta.