Kyllä on laiska immeinen kirjoittamaan. Hirrrrrveesti on sattunut ja tapahtunut, mutta itsestämme emme blogissa ole mitään ilmoitellut..
Kesäkuu:
Kesäkuussa käytiin kokeilemassa nometusta. Pyh. Minua jännitti ihan älyttömästi! Sepä se sitten näkyi kokeessakin. Tuomarikin sanoi, että muista hengittää :D Me oltiin aamupäivä ryhmässä, oltaisko oltu jotain neljänsiä? Koe alkoi alkoi ykkösmarkkeerauksella veneestä kaislikkoon (lokki). Matka jotain 40m?? Tämä meni hyvin. Sitten käännyttiin ympäri ja otettiin muutama askel hakualueen suuntaan. Hakualue oli rannan suuntaisesti, tipuja oli laitettu niin vesialueelle kuin metsäänkin. Haku osoittautui haastavaksi monelle, Jippo teki kattavaa hakua muttei lähtenyt syystä tai toisesta tuomaan yhtään tipua. Tuli siis tyhjänä takaisin. Laitoin uudestaan, jolloin se juoksi suoraviivaisesti kaislikossa olleelle lokille ja toi sen käteen. (selvästi oli sen aiemmin merkannut...) Sitten käännyttiin jälleen ympäri ja tuli laukaus ohjaukselle. Ohjaus varis oli markkeerauksesta hieman oikealle taakse. Jippo teki hienon SUORAN linjan linnulle, edes markkeeraus ei painanut mieltä, sitten pip-piu niin mitä teki koira! Haisteli ja lähti pois. Pysäytin ja ohjasin koiran takaisin linnulle. Koira nosti variksen ylös, mutta ilmeestä näin että nyt sattui jotain. Koira palautti riistan käteen ja huomasin että se oli rikki. :( Kainalossa oli kulmurin mentävä reikä. Great! Koira kiinni ja kotiin. Että näin. Oliko rikkominen silkka työtapaturma vai paineistuko koira mun jännityksestä ja painostuksesta ohjausriistalle ja hakuun..? Tiedä sitä sitten. Surkein mielin ajeltiin kotiin. Ajattelin jättää nomen kokonaan taka-alalle, niin paljon se silloin ärsytti. Taisin koiraanikin kaupata jossain huoltsikan pihassa. Ei kukaan huolinut.
;)
Kesäkuun lopulla osallistuttiin Flattileirille, se se vasta hauskaa aina on! :) Hauskan pito loppui vaan turhan lyhyeen, kun Jippo pääsi sairaslomalle. Heti ensimmäisenä koulutuspäivänä ja vieläpä aamupäivänä, sattui pieni kahakka, jossa Jipolle tuli puremahaavat ylä- ja alasilmäluomiin eikä sen kanssa voinut enää treenata. Verta tuli kuin kurkkua olisi leikattu, turvotuskin nousi samantien. Onneksi paikalla oli immeistohtoreita niin saatiin ab- kuurit heti alkamaan. Haavat paranivat suht äkkiä, eikä arpia enää edes erota. Leirillä minä lähinnä olin kuunteluoppilaana ja avustajana, Jippo pääsi viimeisimpinä päivinä hieman tokoilemaan ja oli se mukana wt/nome treeneissä passissa. Ja ihmeen hyvin jaksoi passissa olla, ei pahemmin ääntä päästänyt.
Heinäkuu:
Heinäkuussa sairasteltiin sitä silmää ja oltiin doupattuja, joten ei päästy kisailemaan. Olin ilmoittanut Jipon nomeen (vaikka vannoin, että se harrastus on niiiiin nähty) ja tokoon, molemmat jouduin perumaan. Oikeestaan heinäkuussa ei tapahtunut mitään. Yritettiin treenata kovasti. Parit tiputreenitkin pidettiin, ilman mitään ongelmia. Hankalaa järjestää kokeenomaisia nome treenejä, kun ei ole hirveesti nomettaja kavereita. Niillä harvoilla, jotka tunnen onkin sitten muuta menoa tai sitten ne ei halua treenata meidän kanssa ;) Treeneissä tipuongelmaa ei siis saatu esille. Ongelmat siis selvästi johtuu minun jännittämisestä.
Heinäkuussa syntyi SINTTI, josta tuonnempana vielä lisää... <3
Elokuu:
Elokuussa käytiin Tokottamassa ensimmäistä kertaa voittajassa. Voi voi kun oli vaikeeta. Koe oli Iisalmesta ja sama vanha kaava toistettiin jälleen. NOUTOKAPULA. Tuo ihanan ihanan ihanainen ensi rakkaus mikä saa Jipon näkemään syrämmiä. Voi *piiip*. Kyllä, kävi niin kuin aiemmin yhdessä avoimen luokan kokeessa Iisalmessa. Kapulat siellä jätetään aivan kehänauhan viereen, näköselle. Ei pöydälle eikä laatikkoon, niin kuin yleensä muissa kokeissa. Paikalla olo oli hyvä, vaikka siinä kanssamakaajille sattuikin pieni flirttailu ja paikalla olo keskeytettiin ja tehtiin alusta uusiksi.
Sittenpä ne ongelmat alkoivat. Tultiin kehään, jolloin J bongasi rakkautensa. Lähes jokaisessa liikkeessä tämä rakkaus näkyi. Seuraaminen oli 9. Istuminen 8,5. Luoksetulo 5 (ei lähtenyt ensimmäisellä luoksetulo käskyllä, miks ois lähtenyt kuin rakkaus oli selän takana..) Ruutu 0. Jipon mielestä käskyt "ruutuun" ja "hae" voi sekoittaa. Silloin se siis haki kapulan... Noutaminen esteen yli 0 (kiersi takaisin tullessa) Metsku 8,5. Tunnari 0, mähmi mähmi mähmi. Kaket 7, hidas ja liikkui. Kokonaisvaikutus oli 9,5. yht. 176 p. VOI0.
Elokuun lopussa minä jäin kauan odotetulle äitiyslomalle, kun laumamme kasvoi yhdellä hurmaavalla flatti pojalla! :) Tämä ihanuus on siis Filurin Tojonkuula, Jipon velipuoli. Pojilla on sama emä, Viivi.
Pikkupojalle oli keksittävä nimi uudestaan, koska yhtään se ei näyttänyt Källille. Poika sai nimekseen Elmeri, toisinaan penskaa myös kutsutaan Sintiksi. :) Kyseessä on aivan hirveän kiltti ja pikkuruinen pentu, joka on helkkarin ahne. Yhteiselo on sujunut paremmin kuin hyvin. Jippo hyväksyi pennun heti ja noin viikon päästä ikään kuin lopullinen jää murtui ja pojat ovat siitä lähtien olleet kuin paita ja peppu. Pelkäsin, että kissat pakkaavat reppunsa ja lähteevät, mutta mitä vielä; molemmat hyväksyivät Sintin alusta alkaen. Hulda on jopa pessyt penskan päätä :D
( p.s. Uusi kamera on tilauksessa, joten myöhemmin tulee todistusaineistoa)
Syyskuu:
Syyskuussa käytiin parissa tokotettiin ja nometettiin.
1.9. oli Varkaudessa TOKOn Piirinmestaruus koe, Tuomarina toimi Tommi Varis.
Olimme Savon Nuuskujen joukkueessa. Koe meni pyllylleen, muutamia munkkirinkeleita jne. Paikalla olo 9, seuraaminen 8(huoh..), istuminen 8,5(hidas), luoksetulo 6(valui), ruutu 0(ohi meni sivusta), noutaminen esteen yli 0(kiersi takaisin tullessa) metsku 8 (varovainen ja hidas) tunnari 0 (käytti YHTÄ väärää suussa) kaker 6 (ilmeisesti liikkui ja paljon) kokonaisvaikutus 8. yht. 165,5 pist. VOI0
Koira tuntui tosi kivalle kokeessa, hirmu hyvä kontakti ja vire läpi koko kokeen.
9.9 oli TOKO Kuopiossa
Koira oli kiva, jokseenkin tuulinen ilma selvästi häiritsi. Lehtiä lenteli ja kehänauha lepatti. Kontakti oli huonoa, ja rakkaus noutokapulaan meinasi muistua mieleen... Onneksi kuitenkin tsempattiin eikä kapula sen koommin vaivannut.
Paikalla olo oli 10, seuruu 9, istuminen 8,5, luoksetulo 8, ruutu 5 (Harmittaa! Koira otti varaslähdön kun liikkuri sanoi "kutsu") nouto esteen yli 8, metsku 9, tunnari 0(tosi huono, mähmäs varmaan kaikkia ja pitkääääääään, sitten toi oman) kaket 8 ja kokonaisvaikutus 8,5. yht. 228pist. VOI2
Hirveen paljon pikkuvirheitä, mutta kyllä mulla oli mahtava fiilis tämän jälkeen kun tiesi ettei se ykkönen ihan älyttömän kaukana enää ole :)
15.9 NOME Liperi, Tuomari Markku Bräyschy
Ihanaa!!!!!!! TYÖVOITTO!!! Ykkönen tuli niin että pamahti :))))
Koe alkoi pellon laidalla missä ammuttiin laukaus ja heitettiin varis kosteikkoon. Tämän jälkeen seuruutettiin koiraa rantaan, noin 25-30m? Rannalla kakkonen veneestä. Tavi avoveteen päin, jonka jälkeen vene liikkui ja sitten vasta toinen heitto kaislikkoon (lokki). J haki ensin lokin ja sitten tavin. Ok. Hieman "muisti palasi pätkittäin" tavin kohdalla.
Sitten käännyttiin ympäri hakualuetta kohti. Hakualueelle oli aiemmin heitetty varis ja kolme lokkia. Jippo haki variksen ja kaksi lokkia. Alkuun meinasi markkeerauspaikkoihin lähteä, kuunteli pilliä ja palasi takaisin alueelle. Viimeistä lokkia ei saanut ylös, vaikka kuinka haki( into ei siis loppunut missään vaiheessa). Tämän jälkeen seuruutettiin koira takaisin pellon laidalle, jossa ammuttiin ohjaukseen. Ohjaus oli pellon laitaa(n.10m pellon laidasta keskelle) pitkin n.50m. Jippo teki mahtavan linjan, täysin suoran! Hienoa Huu! Sitten käännyttiin 90astetta pellon toista "päätä kohti" (pelto oli siis L-muotoinen) jossa haku jatkui. Haussa oli kaksi varista ja fasu. Yhdesti J yritti lähtee ohjauspaikkaan, mutta tässäkin kuunteli pilliä ja palasi alueelle. :)))) Kaksi lintua tippui jalkoihin, toinen oli Jipon vika, ihan siis sylkäsi kirjaimellisesti sen jalkoihin ja toisessa minä möhlin ;) Meinasin pyörtyä, kun tuomari sanoi että jäljelle mennään!!! Sit jännitettiin jälkeä, vaikka tässä vaiheessa jo ajattelin että kävi miten kävi,on jo sellainen työvoitto siihen asti että! Pupu tuli käteen saakka, jokseenkin Jippo jotain viivytteli siellä jäljen päässä...? Hieno homma! Ensi vuonna kohti uusia haasteita, avoimessa luokassa. Täytyy myöntää, ettei minua juurikaan jännittänyt ennen koetta, yritin tsempata itseni. Kävin kävelyttämässä Jippoa hyvissä ajoin ja otin pienet pillisulkeiset ennen H-hetkeä. Odotuspaikalla vielä nörttäsin Facebookissa, etten kiukuttelisi koiralle hermostuksissani :D Ehkä näistä oli apua.
Lokakuussa edessä on parit kokeet, niistä sitten tuonnempana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti