 |
| Jipon ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.. |
 |
| Elmeri aina yhtä nohevana... |
 | ||
| ..samaa ei voi sanoa Jiposta.. |
maanantai 23. joulukuuta 2013
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Blogitauko oli ja meni!
Voihan aika! Kannettavani hajosi ja yövuorojen teko loppui puolen vuoden ajaksi (siis eihän työaikana tietysti saa blogia kirjoittaa..)niin blogin kirjoituskin jäi ihan kokonaan. Ostin tabletin, kannettavan sijaan (tosin sekin pitäis hankkia) ja en tykkää sillä kirjoitella, vaikka muuten se on oiva vehje nettisurffailuun, tykkään!
Paljon on tapahtunut kesän, syksyn ja tämän lähes mustan talven aikana. Lumi on todellakin ollut minimissään ja pakkasia hurjan vähän. Tyhmää. Ihanaa kun olisi edes -10astetta ja lunta!
Kesällä käytiin nomettaa Jipon kanssa tuloksina AVO1, AVO2 ja AVO3. Se toinen ykkönen jäi tulevaisuuteen. Tokon osalta pidettiin kesä kokonaan taukoa, ei vaan ohjaajaa kiinnostanut hinkata, kun nome on niin paljon hauskempaa. Nomessa meillä on varmasti tapahtunut kehittymistä, ehkä me aletaan pikkuhiljaa kuunnella toisiamme ja sitä kautta löytää se yhteinen naru mistä vetää. Jippo on vahva työkoira, jolle olisi pitänyt jo alusta lähtien tehdä säännöt selviksi ja nyt, kun peruskoulutus on jäänyt puolimatkaan, tuottaa se ylimmissä luokissa selkeesti vaikeuksia. Tosin, kun matkaa alkaa olla jo sataa metriä, niin taitaa koirakin jo tajuta, ettei se yksin siellä pärjää ja hieman on kyselyä minulta alkanut tulemaan, mikä on vain positiivista. Ehkä tää tästä, pirun hauskaahan tää on ja sehän tässä on pääasia! Olisi vaan enemmän ohjaajalla mielikuvitusta keksiä uusia treenejä..
Jipon kanssa kokeiltiin myös ensimmäistä kertaa wt-koetta. Koe oli minulle myös ihan uusi kokemus, koska en ollut ikinä edes käynyt sellaista seuraamassa. Jouduttiin menemään suoraan avoimeen luokkaan, koska edellisen vuoden b-kokeesta saatu ALO1 vaikuttaa tähän. Tehtävät oli ihan suoritettavissa, jokseenkin aika helppoja, mutta koska tyyliä haetaan, alkoi meilläkin pistemenetyksiä näkyä. Käytiin kesän aikana kahdessa kokeessa, ensimmäinen meni ihan tutustuessa. Yhdeltä rastilta tuli nolla ja muutenkin koiralla oli enemmän silmiä kuin korvia.. Toinen koe oli jo parempi, pisteitä rasteilta 19-14-18-13 ja finaaliin päästiin. Finaalissa minä tunaroin ja dami tippui minun kädestä > NOLLA. Kylläpä jäi harmittamaan ja paljon!
Elmeri kävi taippareissa saaden ne läpi. Treenin alla luovutukset, yllätys yllätys. Argh! kun on rasittava ongelma. Olen takonut saman ongelman kanssa alusta lähtien ja ihan hävettää sanoa, ettei ongelma ole ratkennut vieläkään. Olen jo vakavissani miettinyt luopua koko lajista. Mitään ei viitsi treenata, kun damit tippuu jalkojen väliin. Nyt ongelma vielä varmasti pahenee, kun on lumiset damit. Täytyy vaan yrittää puhtailla, kuivilla dameilla tehdä.
Syksyllä nomet jatkui ja toko tuli myös kuvioihin. Käytiin myös metsällä Jipon kanssa, sorsalla tarkemmin sanottuna. Hieno koira se on passissa. En todellakaan olisi uskonut, että Jippo malttaa esimerkiksi maata ihan lunkisti eikä päästä ääntäkään vaikka ympärillä ammuttiin.
Tokon henkiin herättely meinasi tuottaa vähän vaikeuksia, kun ei vaan kiinnostanut. Päätin sitten ottaa syyskaudeksi (syys-joulu) avaimen lämpimään treenihalliin. Oli pakko treenata, kun oli maksanut itsensä kipeäksi hallimaksulla. Pakon voimalla saatiin tokoilu taas maistumaan hyvältä ja Jipon kanssa innostuttiin korkkaamaan EVL lokakuussa. Eikä se ollut niin pelottava mitä mä luulin. Tulos saatiin ja tyytyväinen olin. Syksyn mittaan käytiin yhteensä kolmessa tokokokeessa, viimeisin niistä oli viikko takaperin. Siinä kokeessa koira tuntui ensimmäistä kertaa juurikin siltä millaisena sen haluaisin olla aina kokeessa. Vire oli korkea, tekemisen meininkiä ei puuttunut, mutta koko paketti pysyi koossa, koska Jippo _keskittyi_ ihan oikeesti siis. Kaikki se ylimääräinen häsläys (vilkuilu, kovaääninen läähätys, joskus myös ääntely) oli poissa! Toivottavasti se pysyykin poissa. Poikkeuksena aiempiin kokeisiin valmistautumisiin, jätin tällä kertaa edellisen päivän treenit välistä ja koepäivänä en näyttänyt ollenkaan palloa vaan palkkasin sitä ainoastaan nakeilla. Toimi! :)
Elmeri ei kokeissa ole vielä käynyt kuin se meidän murheenkryyni - seuraaminen - takkuaa. Tai oikeestaan ei me osata edes sitä. Se on vielä niin lapsen kengissä, että tokon korkkaus siirtyy keväälle. Mutta hiljaa hyvä tulee.. (vaikka se ei todellaankaan siltä tunnu tällä hetkellä..)
Terveydestä sen verran, että pojat siirtyi tässä parisen kuukautta sitten raakaruokintaan. Raksujen kanssa tuli ongelmia. Piti saada koiria vähän lihoamaan (Elmeriä ei kehdannut käyttää ulkona kuin pimeän aikaan..) ja vaihdoin rasvaisempaan ruokaan. Halusin myös, että raksut sisältäisi usemman eri proteiinin lähteen. Lisäksi Elmeri alkoi reagoimaan viljaan, joten sekin rajoitti tarjontaa. Kokeiltiin Acanaa, Taste of the wildiä ja Canagania. Ja ehkä jotain muuta mitä en nyt enää muista..? Acanan ja ToW:in kohdalla ongelmaksi tuli saatavuuus. Jälleenmyyjiä ei ollut ja ärsytti tilata aina netin kautta, piti osata ennakoida milloin ruoka loppuu, milloin toimitus tulee jne. Ei onnistunut. Canagan sopi hyvin, mutta onhan se pirun arvokasta! Loppujen lopuksi koirilta tippui turkit, kynnet lohkeili koko ajan, sain harmaita hiuksia eikä painokaan noussut, paitsi minulla. Siirryin raakaruokintaan. Onpa helppoa! Hieman edullisempaa kuin Canagan ja tiedän tarkkaan mitä syötän. Mennään nyt näin, kun näyttää sopivan. Nyt alkaa turkkia tulla takaisin ja se kiiltää, Elmeri alkaa kerätä massaa eikä ole enää niin laiha. Jipolla ollut hammaskivikin on hävinnyt. Ja mikä parasta, koirat nauttii raa'asta ruoasta!
Oli meillä murheita syksyllä vähän enemmänkin. Syyskuussa päätin käydä näyttämässä Jipon niskaan kesällä ilmestynyttä pattia eläinlääkärille. ELL oli sitä mieltä, että kyseinen syyläntapainen punainen patti olisi harmiton karvatupen tulehdus. Kerroin aikeistani kastroida myöhemmin syksyllä Jipon ja päätettiin, että patin voi samassa yhteydessä sitten poistaa. Mainitsin myös Jipon kahdesta sisaruksesta, joilla oli aiemmin todettu dilatoiva kardiomyopatia. ELL halusi varuilta ultrata sydämen, jotta koiran voisi sitten pallien poiston yhteydessä huoletta rauhoittaa. Ultraäänellä katsottaessa kuitenkin huomattiin, että kammio ei supistunut normaalisti vaan paljon löyhemmin. Normaalisti arvo on ~30% luokkaa ja Jipolla ne oli 22% ja 16%. Sanotaan, että alle 20% olisi jo sairaus. Mutta koska kyseessä on etenevä sairaus, päätettiin kontrolloida sydän uudestaan 3kk:n päästä. Mainittakoon, ettei Jipolla ole ollut mitään oireita, jotka viittaisi DCM:aan. Hautasin ajatukseni kastraatiosta, koska ajattelin, ettei koira siitä välttämättä edes kerkeäisi hyötymään jos se olisi sairas. Patti kuitenkin niskassa kasvoi ja välillä se vuoti verta. Vein pojat rokotuksille viime maanantaina ja samalla ELL(eri lääkäri joka diagnosoi sen tulehtuneeksi karvatupeksi) katsoi patin. Hyvänlaatuinen ihokasvain kuulemma. Samalla käynnillä katsottiin miltä Jipon sydän näyttää. Kammion supistuvuus on edelleen heikko (nyt arvo oli 18%), mutta sydämen koko ei ole muuttunut eikä siitä kuulunut mitään sivuääniäkään. Oireitakaan ei ole ilmestynyt. Tuntui kuin kivi olisi vierinyt pois sydämeltä! Olin niin iloinen! Päätettiin, että keväällä sydän tutkitaan uudestaan klinikalle hankitulla uudella UÄ:llä. Onko kyseessä sitten joku rajatapaus vai mikä, mutta pääasia, ettei sydämen kunto ole huonompaan mennyt.
Torstaina leikattiin se ihokasvain pois, leikkaus meni hyvin ja nyt saikutellaan. Haavaan tuli viisi ommelta ja tokokokeisiin tauko, doupattuja kun ollaan.
Yritän ihan oikeesti päivittää vielä tämän vuoden puolella yhteenvedon vuodesta, mutta katsotaan onnistuuko ;)
Jos ei niin rauhallista joulun odotusta kaikille ja menestystä vuodelle 2014!
Paljon on tapahtunut kesän, syksyn ja tämän lähes mustan talven aikana. Lumi on todellakin ollut minimissään ja pakkasia hurjan vähän. Tyhmää. Ihanaa kun olisi edes -10astetta ja lunta!
Kesällä käytiin nomettaa Jipon kanssa tuloksina AVO1, AVO2 ja AVO3. Se toinen ykkönen jäi tulevaisuuteen. Tokon osalta pidettiin kesä kokonaan taukoa, ei vaan ohjaajaa kiinnostanut hinkata, kun nome on niin paljon hauskempaa. Nomessa meillä on varmasti tapahtunut kehittymistä, ehkä me aletaan pikkuhiljaa kuunnella toisiamme ja sitä kautta löytää se yhteinen naru mistä vetää. Jippo on vahva työkoira, jolle olisi pitänyt jo alusta lähtien tehdä säännöt selviksi ja nyt, kun peruskoulutus on jäänyt puolimatkaan, tuottaa se ylimmissä luokissa selkeesti vaikeuksia. Tosin, kun matkaa alkaa olla jo sataa metriä, niin taitaa koirakin jo tajuta, ettei se yksin siellä pärjää ja hieman on kyselyä minulta alkanut tulemaan, mikä on vain positiivista. Ehkä tää tästä, pirun hauskaahan tää on ja sehän tässä on pääasia! Olisi vaan enemmän ohjaajalla mielikuvitusta keksiä uusia treenejä..
Jipon kanssa kokeiltiin myös ensimmäistä kertaa wt-koetta. Koe oli minulle myös ihan uusi kokemus, koska en ollut ikinä edes käynyt sellaista seuraamassa. Jouduttiin menemään suoraan avoimeen luokkaan, koska edellisen vuoden b-kokeesta saatu ALO1 vaikuttaa tähän. Tehtävät oli ihan suoritettavissa, jokseenkin aika helppoja, mutta koska tyyliä haetaan, alkoi meilläkin pistemenetyksiä näkyä. Käytiin kesän aikana kahdessa kokeessa, ensimmäinen meni ihan tutustuessa. Yhdeltä rastilta tuli nolla ja muutenkin koiralla oli enemmän silmiä kuin korvia.. Toinen koe oli jo parempi, pisteitä rasteilta 19-14-18-13 ja finaaliin päästiin. Finaalissa minä tunaroin ja dami tippui minun kädestä > NOLLA. Kylläpä jäi harmittamaan ja paljon!
Elmeri kävi taippareissa saaden ne läpi. Treenin alla luovutukset, yllätys yllätys. Argh! kun on rasittava ongelma. Olen takonut saman ongelman kanssa alusta lähtien ja ihan hävettää sanoa, ettei ongelma ole ratkennut vieläkään. Olen jo vakavissani miettinyt luopua koko lajista. Mitään ei viitsi treenata, kun damit tippuu jalkojen väliin. Nyt ongelma vielä varmasti pahenee, kun on lumiset damit. Täytyy vaan yrittää puhtailla, kuivilla dameilla tehdä.
 |
| B-kokeen AVOimen luokan korkkaus ykköstuloksella! |
 | |||||||||||
| Elmeri NOU1 |
 |
| Kesäpojat |
Syksyllä nomet jatkui ja toko tuli myös kuvioihin. Käytiin myös metsällä Jipon kanssa, sorsalla tarkemmin sanottuna. Hieno koira se on passissa. En todellakaan olisi uskonut, että Jippo malttaa esimerkiksi maata ihan lunkisti eikä päästä ääntäkään vaikka ympärillä ammuttiin.
Tokon henkiin herättely meinasi tuottaa vähän vaikeuksia, kun ei vaan kiinnostanut. Päätin sitten ottaa syyskaudeksi (syys-joulu) avaimen lämpimään treenihalliin. Oli pakko treenata, kun oli maksanut itsensä kipeäksi hallimaksulla. Pakon voimalla saatiin tokoilu taas maistumaan hyvältä ja Jipon kanssa innostuttiin korkkaamaan EVL lokakuussa. Eikä se ollut niin pelottava mitä mä luulin. Tulos saatiin ja tyytyväinen olin. Syksyn mittaan käytiin yhteensä kolmessa tokokokeessa, viimeisin niistä oli viikko takaperin. Siinä kokeessa koira tuntui ensimmäistä kertaa juurikin siltä millaisena sen haluaisin olla aina kokeessa. Vire oli korkea, tekemisen meininkiä ei puuttunut, mutta koko paketti pysyi koossa, koska Jippo _keskittyi_ ihan oikeesti siis. Kaikki se ylimääräinen häsläys (vilkuilu, kovaääninen läähätys, joskus myös ääntely) oli poissa! Toivottavasti se pysyykin poissa. Poikkeuksena aiempiin kokeisiin valmistautumisiin, jätin tällä kertaa edellisen päivän treenit välistä ja koepäivänä en näyttänyt ollenkaan palloa vaan palkkasin sitä ainoastaan nakeilla. Toimi! :)
Elmeri ei kokeissa ole vielä käynyt kuin se meidän murheenkryyni - seuraaminen - takkuaa. Tai oikeestaan ei me osata edes sitä. Se on vielä niin lapsen kengissä, että tokon korkkaus siirtyy keväälle. Mutta hiljaa hyvä tulee.. (vaikka se ei todellaankaan siltä tunnu tällä hetkellä..)
 |
| Jippo metsästää |
Terveydestä sen verran, että pojat siirtyi tässä parisen kuukautta sitten raakaruokintaan. Raksujen kanssa tuli ongelmia. Piti saada koiria vähän lihoamaan (Elmeriä ei kehdannut käyttää ulkona kuin pimeän aikaan..) ja vaihdoin rasvaisempaan ruokaan. Halusin myös, että raksut sisältäisi usemman eri proteiinin lähteen. Lisäksi Elmeri alkoi reagoimaan viljaan, joten sekin rajoitti tarjontaa. Kokeiltiin Acanaa, Taste of the wildiä ja Canagania. Ja ehkä jotain muuta mitä en nyt enää muista..? Acanan ja ToW:in kohdalla ongelmaksi tuli saatavuuus. Jälleenmyyjiä ei ollut ja ärsytti tilata aina netin kautta, piti osata ennakoida milloin ruoka loppuu, milloin toimitus tulee jne. Ei onnistunut. Canagan sopi hyvin, mutta onhan se pirun arvokasta! Loppujen lopuksi koirilta tippui turkit, kynnet lohkeili koko ajan, sain harmaita hiuksia eikä painokaan noussut, paitsi minulla. Siirryin raakaruokintaan. Onpa helppoa! Hieman edullisempaa kuin Canagan ja tiedän tarkkaan mitä syötän. Mennään nyt näin, kun näyttää sopivan. Nyt alkaa turkkia tulla takaisin ja se kiiltää, Elmeri alkaa kerätä massaa eikä ole enää niin laiha. Jipolla ollut hammaskivikin on hävinnyt. Ja mikä parasta, koirat nauttii raa'asta ruoasta!
Oli meillä murheita syksyllä vähän enemmänkin. Syyskuussa päätin käydä näyttämässä Jipon niskaan kesällä ilmestynyttä pattia eläinlääkärille. ELL oli sitä mieltä, että kyseinen syyläntapainen punainen patti olisi harmiton karvatupen tulehdus. Kerroin aikeistani kastroida myöhemmin syksyllä Jipon ja päätettiin, että patin voi samassa yhteydessä sitten poistaa. Mainitsin myös Jipon kahdesta sisaruksesta, joilla oli aiemmin todettu dilatoiva kardiomyopatia. ELL halusi varuilta ultrata sydämen, jotta koiran voisi sitten pallien poiston yhteydessä huoletta rauhoittaa. Ultraäänellä katsottaessa kuitenkin huomattiin, että kammio ei supistunut normaalisti vaan paljon löyhemmin. Normaalisti arvo on ~30% luokkaa ja Jipolla ne oli 22% ja 16%. Sanotaan, että alle 20% olisi jo sairaus. Mutta koska kyseessä on etenevä sairaus, päätettiin kontrolloida sydän uudestaan 3kk:n päästä. Mainittakoon, ettei Jipolla ole ollut mitään oireita, jotka viittaisi DCM:aan. Hautasin ajatukseni kastraatiosta, koska ajattelin, ettei koira siitä välttämättä edes kerkeäisi hyötymään jos se olisi sairas. Patti kuitenkin niskassa kasvoi ja välillä se vuoti verta. Vein pojat rokotuksille viime maanantaina ja samalla ELL(eri lääkäri joka diagnosoi sen tulehtuneeksi karvatupeksi) katsoi patin. Hyvänlaatuinen ihokasvain kuulemma. Samalla käynnillä katsottiin miltä Jipon sydän näyttää. Kammion supistuvuus on edelleen heikko (nyt arvo oli 18%), mutta sydämen koko ei ole muuttunut eikä siitä kuulunut mitään sivuääniäkään. Oireitakaan ei ole ilmestynyt. Tuntui kuin kivi olisi vierinyt pois sydämeltä! Olin niin iloinen! Päätettiin, että keväällä sydän tutkitaan uudestaan klinikalle hankitulla uudella UÄ:llä. Onko kyseessä sitten joku rajatapaus vai mikä, mutta pääasia, ettei sydämen kunto ole huonompaan mennyt.
Torstaina leikattiin se ihokasvain pois, leikkaus meni hyvin ja nyt saikutellaan. Haavaan tuli viisi ommelta ja tokokokeisiin tauko, doupattuja kun ollaan.
 |
| Tässä se kaunokainen on. Vaan eipä ole enää. |
Jos ei niin rauhallista joulun odotusta kaikille ja menestystä vuodelle 2014!
torstai 28. maaliskuuta 2013
Rehvit
Viikonloppuna oltiin poikien kanssa Flattien kevättreffeillä Uuraisilla. Minä olin perjantaina vielä aamuvuorossa töissä, joten ajeltiin illalla vasta perille. Saatiin ihan oma (4hlön) huone, luxusta! Jippokin sai höyrytä ihan mielin määrin eikä minun tarvinnu miettiä ärsyttääkö se muita. ;)
Lauantain koulutukset alkoivat aamulla kouluttajien esittelyillä ja ryhmiin jakautumisella. Minä menin Elmerin kanssa aamupäiväksi Jari Hartikaisen vetämään penturyhmään. Me oltais kuulemma voitu mennä taippariryhmään, mutta minä halusin Elmerille lähinnä sitä odottelua ja helppoja noutoja. Elmerin noutaminen on edistynyt hurjasti. Damille meno ja palautus on yhtä vauhdikkaita ja iloisia. Se muuten juoksee ihan samalla tavalla kuin Viivi-äiti. Täytyy joskus kuvata, se on hauskan näköistä!
Otettiin luoksetuloja niin, että lopussa heitettiin dami jalkojen välistä ohjaajan taakse, koira ikäänkuin juoksee ohi. Sitten tehtiin linjalle lähetystä, jossa koiran kanssa yhdessä vietiin dami. Lähinnä Jari katsoi, että kuinka me lähetetään koiria linjalle ja olisiko siinä jotain korjattavaa. Tehtiin myös ykkösmarkkeeraus, jossa dami heitettiin lumipenkan taakse. Lopuksi näytettiin koirille riistoja. Ensin näytin fasua, sitä Elme ei ole ikinä nähnyt. Hetken härnäyksen jälkeen fasua kannettiin jo ylpeänä! Samoin kävi kanin, variksen ja lokin kanssa. Täytyy joku päivä sulatella riistaa ja näyttää uudestaan.
Välillä käytiin syömässä ja jatkettiin iltapäiväryhmillä. Menin Jipon kanssa Kimmo Kaakkomäen avo/alo-ryhmään. Treenipaikkana oli läheinen järven jää. Kimmo oli aloittanut ryhmän kanssa jo aamupäivällä sisätiloissa ilman koiria. Onneksi tämä "teoriaosuus" käytiin kertauksena läpi myös sunnuntaina, opin nimittäin enemmän siellä kuin ulkona koiran kanssa. Oltiin siis jäällä ja aiheena oli hiljainen ohjaus(=yhteistyön parantaminen, kontaktin hakeminen) sekä häiriöt. Oltiin ensin rivissä ja jokainen vuorollaan teki häiriöharjoituksen. Koira jätettiin istumaan(tai otettiin mukaan) ja vietiin ohjausdami kelkkauralle n. 30m päähän. Tämän jälkeen käännyttiin täyskäännös ja katsottiin markkeeraus, joka tuli vastakkaiseen suuntaan. Otettiin ensin ohjaus ylös ja sitten markkeeraus. Kulmaa markkeerauksen ja ohjauksen välillä pienennettiin pikkuhiljaa ja lopuksi koira laitettiin taakselähetyksellä ohjaukselle ja häiriömarkkeerauksen ollessa lähes koiran vieressä. Haastetta treeniin saa sokkolinjalla ja kulman pienentämisellä sekä ampumalla markkeeraukselle. Täytyy osata lukea omaa koiraa, ja tiedostaa milloin treeni riittää eikä koira paineistu liikaa.
Sitten tehtiin hiljaista ohjausta. Dami oli viety koiralta salassa noin 60m päähän. Lähettiin koiran kanssa etenemään ensin pois päin damista ja annettiin vapaa-käsky. Käveltiin ja odotettiin, että koira katsoo ohjaajaa tietyllä "mitä hittoo sää haluat" ilmeellä ja aletttiin ohjaamaan damille, ilman ääntä tai pilliä! Hyvin otti koira suuntaa ja kontaktia ja damikin löytyi nopeasti. Tätä täytyy tehdä kyllä useammin, katsotaan tuleeko minulle kontaktinhaluinen vai kyselevä koira ;)
Ilta vietettiin saunoen ja yhdessä oleskellen. Illalla valittiin myös Mr. ja Ms. Flatti, onnea kuninkaallisille! :D
Sunnuntaina jatkoin Jipon kanssa Kimmon ryhmässä ja päivä aloitettiin sisätiloissa ja kerrattiin mm. edellisen päivän asioita. Sain ihan hurjasti vinkkejä treeneihin. Mm.
-Hakualueen tekeminen talvella
-Haun kellottaminen (=hakuun tehokkuutta)
-Motivaatiohäiriöt, palkataan häiriöllä
-Häiriöön karkaamisesta ei tehdä numeroa vaan dami ainoastaan nostetaan pois
-Koiran oman hoksaamisen kautta opetettavat asiat (esim. huono käytös > ohjaaja hakee damin)
-Luovutusharjoitukset (selkeä irroittaminen > palkaksi heitto) Tästä apua myös dami suussa metsästykseen..
-Vesiohjaus (EI ikinä kaislikkoon, aina avoveteen!)
-Vesiohjauksen häiriöt kun treenaa ilman avustajaa (Laatikko, sisällä riista/dameja, reikiä laatikossa> tulee hajuja muttei saa palkkaa jos karkaa)
-Vinkkejä kisajännitykseen, kokeen läpi käyminen "mitä teen jos.." koiran paineen purkaminen juuri ennen starttia > muistidami.
-Tärkein: OMAN KEHONKIELEN HALLINTA, törkeetä miten hankalaa se on.
"Teoria pläjäyksen" jälkeen mentiin ulos ja keskityttiin ihan puhtaasti ohjaajiin. Miten lähetetään koira, miten seistään kun ollaan passissa, miksi katsotaan/vilkuillaan(=paineistetaan) koko ajan koiraa, miten reagoidaan oikein jos piippaa jne. Minä itse tiedostamatta käytin paljon sellaisia signaaleja, että koira paineistu. Seisoin kuin tatti passissa > samalla tavalla kuin lähettäessä> koira oli kokoajan lähtökuopissa ja paineistu. Mulkoilin koko ajan koiraa "sivusilmällä" enkä kehunut hyvästä käytösestä. Hermostuin jossain vaiheessa, kun koira piippasi (olin tietty itse sen ensin paineistanut), jolloin Kimmo otti Jipon ja minun piti mennä taka-alalle. Ja mitä tapahtuikaan, koiralla oli kieli suussa eikä vinkunut yhtään, istui nätisti Kimmon vieressä vaikka heiteltiin dameja ja muut koirat haki. Tässä vaiheessa minä itse havahduin, että oikeesti täytyy katsoa peiliin, minulla on hyvä koira ja minä itse sen pilaan. :(
Sitten me heitettiin myös dameja ja jos koira käyttäytyi huonosti(=vinkui, varasti, riehtaisi pään hihnasta jne) ohjaaja haki damin pois. Hyvästä käytöksestä sai noutaa.
Koulutuksesta jäi tosi positiivinen mieli, koirakin(Jippo siis) on kuulema hyvä. Tykkäsin molempien kouluttajien tavasta kouluttaa koiria, harjotuksia tehtiin paljon noutohalua hyödyntämällä ja koiran oman hoksaamisen kautta. Näillä eväillä on hyvä jatkaa!
Koulutuksen jälkeen oli ruokailu ja huoneiden siivous. Nopeasti meni viikonloppu, paljon tuli opittavaa ja kotimatkalla päässä oikein surisi kun pohdiskelin niin tarkkaa koulutusvinkkejä. Suuret kiitokset kouluttajille ja treffien järjestäjille! Näitä lisää!
Tällä viikolla ollaan treenattu uusia vinkkejä hyväksi käyttäen ja tuloksia jo näkyy. Jippo teki tänään kaksi kertaa ohjauksen paikkaan, jossa oli useampi dami eikä jäänyt yhtään metsästämään dami suussa. Samoin luovutukset, tosi nätit! :) Elmerille ollaan aloitettu kakkosmarkkeeraukset, matkaa ei ole kuin ~30m ja paikat opetettu ykkösinä ensin. Hyvä on muisti :) Malttia heittojen välillä vielä halutaan lisää.
Hienot pojat minulla <3
Alla video eiliseltä kun matkasimme Jipon kanssa treenaamaan nomea..
http://youtu.be/Yr21YMCQN3k
Lauantain koulutukset alkoivat aamulla kouluttajien esittelyillä ja ryhmiin jakautumisella. Minä menin Elmerin kanssa aamupäiväksi Jari Hartikaisen vetämään penturyhmään. Me oltais kuulemma voitu mennä taippariryhmään, mutta minä halusin Elmerille lähinnä sitä odottelua ja helppoja noutoja. Elmerin noutaminen on edistynyt hurjasti. Damille meno ja palautus on yhtä vauhdikkaita ja iloisia. Se muuten juoksee ihan samalla tavalla kuin Viivi-äiti. Täytyy joskus kuvata, se on hauskan näköistä!
Otettiin luoksetuloja niin, että lopussa heitettiin dami jalkojen välistä ohjaajan taakse, koira ikäänkuin juoksee ohi. Sitten tehtiin linjalle lähetystä, jossa koiran kanssa yhdessä vietiin dami. Lähinnä Jari katsoi, että kuinka me lähetetään koiria linjalle ja olisiko siinä jotain korjattavaa. Tehtiin myös ykkösmarkkeeraus, jossa dami heitettiin lumipenkan taakse. Lopuksi näytettiin koirille riistoja. Ensin näytin fasua, sitä Elme ei ole ikinä nähnyt. Hetken härnäyksen jälkeen fasua kannettiin jo ylpeänä! Samoin kävi kanin, variksen ja lokin kanssa. Täytyy joku päivä sulatella riistaa ja näyttää uudestaan.
Välillä käytiin syömässä ja jatkettiin iltapäiväryhmillä. Menin Jipon kanssa Kimmo Kaakkomäen avo/alo-ryhmään. Treenipaikkana oli läheinen järven jää. Kimmo oli aloittanut ryhmän kanssa jo aamupäivällä sisätiloissa ilman koiria. Onneksi tämä "teoriaosuus" käytiin kertauksena läpi myös sunnuntaina, opin nimittäin enemmän siellä kuin ulkona koiran kanssa. Oltiin siis jäällä ja aiheena oli hiljainen ohjaus(=yhteistyön parantaminen, kontaktin hakeminen) sekä häiriöt. Oltiin ensin rivissä ja jokainen vuorollaan teki häiriöharjoituksen. Koira jätettiin istumaan(tai otettiin mukaan) ja vietiin ohjausdami kelkkauralle n. 30m päähän. Tämän jälkeen käännyttiin täyskäännös ja katsottiin markkeeraus, joka tuli vastakkaiseen suuntaan. Otettiin ensin ohjaus ylös ja sitten markkeeraus. Kulmaa markkeerauksen ja ohjauksen välillä pienennettiin pikkuhiljaa ja lopuksi koira laitettiin taakselähetyksellä ohjaukselle ja häiriömarkkeerauksen ollessa lähes koiran vieressä. Haastetta treeniin saa sokkolinjalla ja kulman pienentämisellä sekä ampumalla markkeeraukselle. Täytyy osata lukea omaa koiraa, ja tiedostaa milloin treeni riittää eikä koira paineistu liikaa.
Sitten tehtiin hiljaista ohjausta. Dami oli viety koiralta salassa noin 60m päähän. Lähettiin koiran kanssa etenemään ensin pois päin damista ja annettiin vapaa-käsky. Käveltiin ja odotettiin, että koira katsoo ohjaajaa tietyllä "mitä hittoo sää haluat" ilmeellä ja aletttiin ohjaamaan damille, ilman ääntä tai pilliä! Hyvin otti koira suuntaa ja kontaktia ja damikin löytyi nopeasti. Tätä täytyy tehdä kyllä useammin, katsotaan tuleeko minulle kontaktinhaluinen vai kyselevä koira ;)
Ilta vietettiin saunoen ja yhdessä oleskellen. Illalla valittiin myös Mr. ja Ms. Flatti, onnea kuninkaallisille! :D
Sunnuntaina jatkoin Jipon kanssa Kimmon ryhmässä ja päivä aloitettiin sisätiloissa ja kerrattiin mm. edellisen päivän asioita. Sain ihan hurjasti vinkkejä treeneihin. Mm.
-Hakualueen tekeminen talvella
-Haun kellottaminen (=hakuun tehokkuutta)
-Motivaatiohäiriöt, palkataan häiriöllä
-Häiriöön karkaamisesta ei tehdä numeroa vaan dami ainoastaan nostetaan pois
-Koiran oman hoksaamisen kautta opetettavat asiat (esim. huono käytös > ohjaaja hakee damin)
-Luovutusharjoitukset (selkeä irroittaminen > palkaksi heitto) Tästä apua myös dami suussa metsästykseen..
-Vesiohjaus (EI ikinä kaislikkoon, aina avoveteen!)
-Vesiohjauksen häiriöt kun treenaa ilman avustajaa (Laatikko, sisällä riista/dameja, reikiä laatikossa> tulee hajuja muttei saa palkkaa jos karkaa)
-Vinkkejä kisajännitykseen, kokeen läpi käyminen "mitä teen jos.." koiran paineen purkaminen juuri ennen starttia > muistidami.
-Tärkein: OMAN KEHONKIELEN HALLINTA, törkeetä miten hankalaa se on.
"Teoria pläjäyksen" jälkeen mentiin ulos ja keskityttiin ihan puhtaasti ohjaajiin. Miten lähetetään koira, miten seistään kun ollaan passissa, miksi katsotaan/vilkuillaan(=paineistetaan) koko ajan koiraa, miten reagoidaan oikein jos piippaa jne. Minä itse tiedostamatta käytin paljon sellaisia signaaleja, että koira paineistu. Seisoin kuin tatti passissa > samalla tavalla kuin lähettäessä> koira oli kokoajan lähtökuopissa ja paineistu. Mulkoilin koko ajan koiraa "sivusilmällä" enkä kehunut hyvästä käytösestä. Hermostuin jossain vaiheessa, kun koira piippasi (olin tietty itse sen ensin paineistanut), jolloin Kimmo otti Jipon ja minun piti mennä taka-alalle. Ja mitä tapahtuikaan, koiralla oli kieli suussa eikä vinkunut yhtään, istui nätisti Kimmon vieressä vaikka heiteltiin dameja ja muut koirat haki. Tässä vaiheessa minä itse havahduin, että oikeesti täytyy katsoa peiliin, minulla on hyvä koira ja minä itse sen pilaan. :(
Sitten me heitettiin myös dameja ja jos koira käyttäytyi huonosti(=vinkui, varasti, riehtaisi pään hihnasta jne) ohjaaja haki damin pois. Hyvästä käytöksestä sai noutaa.
Koulutuksesta jäi tosi positiivinen mieli, koirakin(Jippo siis) on kuulema hyvä. Tykkäsin molempien kouluttajien tavasta kouluttaa koiria, harjotuksia tehtiin paljon noutohalua hyödyntämällä ja koiran oman hoksaamisen kautta. Näillä eväillä on hyvä jatkaa!
Koulutuksen jälkeen oli ruokailu ja huoneiden siivous. Nopeasti meni viikonloppu, paljon tuli opittavaa ja kotimatkalla päässä oikein surisi kun pohdiskelin niin tarkkaa koulutusvinkkejä. Suuret kiitokset kouluttajille ja treffien järjestäjille! Näitä lisää!
Tällä viikolla ollaan treenattu uusia vinkkejä hyväksi käyttäen ja tuloksia jo näkyy. Jippo teki tänään kaksi kertaa ohjauksen paikkaan, jossa oli useampi dami eikä jäänyt yhtään metsästämään dami suussa. Samoin luovutukset, tosi nätit! :) Elmerille ollaan aloitettu kakkosmarkkeeraukset, matkaa ei ole kuin ~30m ja paikat opetettu ykkösinä ensin. Hyvä on muisti :) Malttia heittojen välillä vielä halutaan lisää.
Hienot pojat minulla <3
Alla video eiliseltä kun matkasimme Jipon kanssa treenaamaan nomea..
http://youtu.be/Yr21YMCQN3k
 |
| Meillä on uusi ihana Jolly! :) |
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Mäntän talvinome ja Elmerin arvokas työ
Lauantai aamuna lähdettiin Jipon kanssa kaksistaan ajelemaan kohti Mänttää. Matkaa tuli sivuunsa jotain 230km. Päästiin iltapäiväryhmään, joten matkaan lähdettiin vasta kasin maissa. Elmeri nakattiin hoitoon, en viitsinyt ottaa sitä mukaan kun ei se muutenkaan tykkää autoilusta.
Aamupäiväryhmä oli jo lopuillaan, kun perille päästiin. Hyvin sujuvasti oli koe ilmeisesti kulkenut. Huono homma sinänsä, kun kerkesin ainoastaan koiran käyttää vain tarpeillaan ja sitten jo pitikin lähteä kohti koepaikkaa. Otin damin mukaan starttipaikalle, annoin Jipon kantaa sitä ja tein parit luovutukset ennen koetta. Hyvin sain vireen laskeutumaan ja piippauskin jäi odottelupaikalle.
Koe tehtiin parityöskentelynä. Meidän parina oli labu narttu. Pienempi numero, eli me, aloitettiin.
Koe alkoi ohjauksella, polkua pitkin noin 70-80m. Linjan päässä oli useampi dami. Tämä meni hyvin, annoin vain yhden eteen-käskyn ja pillitin hyvissä ajoin ettei Sportti juoksisi yli ;) Koira veti KOLME kuperkeikkaa matkalla, kun jalat eivät toimineet yhtä nopeaa kuin jalat. Pillitin luoksetulon heti kun dami oli suussa, Jippo vilkaisi eteenpäin, huomasi selvästi muutkin damit, muttei kuitenkaan vaihtanut. Palautusvauhti oli nopea, dami suoraan käteen. Pyöräytti damin suussa, tästä miinusta. Tuomari sanoi, että jopas se koira häntä huijasi kun hän katsoi meidän tultua paikalle, että onpas siinä rauhallinen flätti, mutta totuus olikin toinen koiran lähtiessä ohjaukseen :) Tämän jälkeen me mentiin piiloon auton taakse, toisen parin suorittaessa ohjauksen.
Piilossa Jippo vinku pari kertaa ja vapisi hurjana.
Seuraavana oli kakkosmarkkeeraus. Heitoista näkyi vain kaaret, damit putosivat mäen taakse. Lisäksi heittäjä vaihtoi paikkaa heittojen välissä. Jippo haki 1.heitetyn ensin, juoksi suoraan pudotuspaikalle. Palauttaessa tuli eri polkua pitkin kun pakkohan se toinenkin dami oli "kurkattava".. 2.heitetyllekin se juoksi suoraan, muttei saanut sitä jostain syystä heti ylös. Laajensi hieman hakua, kesti kauan ennen kuin löysi.
Sitten mentiin hakuun. Haku oli kahdella eri alueella, molemmin puolin tietä. Koirat laitettiin yhtä aikaan hakuun, toinen toiselle puolelle ja toinen top.selle. Otettiin yhdet damit pois ja vaihdettiin puolia, ja sama uusiksi. Dameja alueilla oli 4 +4 ja aikaa 10min. Jippo teki tosi hyvää hakua, kolmannen damin kohdalla se viipyi pitkään, muttei kertaakaan tullut alueelta pois ilman damia. Very good! Koirat oli etsimässä viimeistä damia kun aika loppui. Tuomari sanoi, että kutsukaa koirat pois ja jos on dami suussa niin se vielä hyväksytään. Ja Jippohan se sieltä porskutti tuoda viimeistä damia! Saatiin ylös siis 4/4 :)
Siihen loppui se koe. Olin kyllä tosi tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt meihin molempiin. Koira toimi kivasti, (mitä nyt vähän metsästi dami suussa..) ja minä oli tosi rauhallinen ja rento.
Tässäpä koeselostus:
AVOIN luokka, 20 koiraa
Tuomarit Maija Lappalainen ja Kirsi Rantala
HAKU:
Tekee hyvävauhtista hakua molemmilla alueilla. 4/4.
9 p.
MARKKEERAUS:
Malttaa rauhallisesti odottaa heitot. Hakee vauhdikkaasti 1.heitetyn. Palauttaessa hieman metsästää dami suussa. 2.heitetylle suoraan, joutuu etsimään aika kauan.
8,5p.
OHJAUS:
Erittäin vauhdikas koira, suorittaa linjan hienosti. Hieman levoton suu palauttaessa.
9+ p.
TYÖSKENTELYHALU JA TEHOKKUUS SEKÄ YHTEISTYÖ:
Hyvässä yhteistyössä. 9-p.
Hyvässä yhteistyössä, hyvä passissa. 9,5p.
yht. keskiarvo 9,125p.
Pisteet yhteensä 35,875/40
4. SIJA
En uskonut että neljäs sija olisi kotiin viemisinä, näillä treenimäärillä, joten ei voi olla kuin tyytyväinen :)
Sen sijaan Elmeri on aloittanut uuden työn, se oli minulla töissä mukana kokonaisen työpäivän. Siellä se sai osakseen hirmusesti rapsutuksia ja rakkautta, oli enemmän kuin toivottu maskotti :) Ja Elmerihän tykkää. Siitä tulisi varmasti loistava kaverikoira, kun se rakastaa ihmisiä eikä pelkää erilaisia ihmisiä. Meillä töissä on monenlaista asukasta, osa kulkee rollaattoreilla ja osa juosten, toiset huutaa ja toiset laulaa. Mutta kaikki oli Elmerin mielestä toooosi ihania. Siellä se humputti irti mennä, muiden seassa. Aamupäivästä käytiin pariin otteeseen ulkoilemassa, vanhukset tykkäsi talutella ja nauttivat koiran seurasta. Ulkoilu sai ihan uuden ilmeen. Iltapäivästä oltiin takapihalla, jossa virkeimmät asukkaat heittelivät Elmerille frisbeetä ja palloa.
Välillä päivällä laitoin koiran kehikon taakse lepäämään, sinnekin se asettui hyvin ja alkoi heti kuorsaamaan.
Kyllä mulla on sitten sopeutuvainen koira, Jipon kanssa tuollainen ei ikinä onnistuisi, sellainen stressaaja se on. Toki on Jippokin töissä käynyt jne. mutta kyllä se siitä stressaakin.
Elmeri pääsee jatkossa uudestaan ilahduttamaan meidän asukkaita, niin hyvin päivä sujui. Saatiin niin monen vanhuksen silmät taas kirkastumaan, että meinaa ihan vesi alkaa kiertämään omissakin silmissä. <3
Tulevana viikonloppuna me lähetään flattien kevättreffeille, kivaa kivaa! :)
Aamupäiväryhmä oli jo lopuillaan, kun perille päästiin. Hyvin sujuvasti oli koe ilmeisesti kulkenut. Huono homma sinänsä, kun kerkesin ainoastaan koiran käyttää vain tarpeillaan ja sitten jo pitikin lähteä kohti koepaikkaa. Otin damin mukaan starttipaikalle, annoin Jipon kantaa sitä ja tein parit luovutukset ennen koetta. Hyvin sain vireen laskeutumaan ja piippauskin jäi odottelupaikalle.
Koe tehtiin parityöskentelynä. Meidän parina oli labu narttu. Pienempi numero, eli me, aloitettiin.
Koe alkoi ohjauksella, polkua pitkin noin 70-80m. Linjan päässä oli useampi dami. Tämä meni hyvin, annoin vain yhden eteen-käskyn ja pillitin hyvissä ajoin ettei Sportti juoksisi yli ;) Koira veti KOLME kuperkeikkaa matkalla, kun jalat eivät toimineet yhtä nopeaa kuin jalat. Pillitin luoksetulon heti kun dami oli suussa, Jippo vilkaisi eteenpäin, huomasi selvästi muutkin damit, muttei kuitenkaan vaihtanut. Palautusvauhti oli nopea, dami suoraan käteen. Pyöräytti damin suussa, tästä miinusta. Tuomari sanoi, että jopas se koira häntä huijasi kun hän katsoi meidän tultua paikalle, että onpas siinä rauhallinen flätti, mutta totuus olikin toinen koiran lähtiessä ohjaukseen :) Tämän jälkeen me mentiin piiloon auton taakse, toisen parin suorittaessa ohjauksen.
Piilossa Jippo vinku pari kertaa ja vapisi hurjana.
Seuraavana oli kakkosmarkkeeraus. Heitoista näkyi vain kaaret, damit putosivat mäen taakse. Lisäksi heittäjä vaihtoi paikkaa heittojen välissä. Jippo haki 1.heitetyn ensin, juoksi suoraan pudotuspaikalle. Palauttaessa tuli eri polkua pitkin kun pakkohan se toinenkin dami oli "kurkattava".. 2.heitetyllekin se juoksi suoraan, muttei saanut sitä jostain syystä heti ylös. Laajensi hieman hakua, kesti kauan ennen kuin löysi.
Sitten mentiin hakuun. Haku oli kahdella eri alueella, molemmin puolin tietä. Koirat laitettiin yhtä aikaan hakuun, toinen toiselle puolelle ja toinen top.selle. Otettiin yhdet damit pois ja vaihdettiin puolia, ja sama uusiksi. Dameja alueilla oli 4 +4 ja aikaa 10min. Jippo teki tosi hyvää hakua, kolmannen damin kohdalla se viipyi pitkään, muttei kertaakaan tullut alueelta pois ilman damia. Very good! Koirat oli etsimässä viimeistä damia kun aika loppui. Tuomari sanoi, että kutsukaa koirat pois ja jos on dami suussa niin se vielä hyväksytään. Ja Jippohan se sieltä porskutti tuoda viimeistä damia! Saatiin ylös siis 4/4 :)
Siihen loppui se koe. Olin kyllä tosi tyytyväinen ja positiivisesti yllättynyt meihin molempiin. Koira toimi kivasti, (mitä nyt vähän metsästi dami suussa..) ja minä oli tosi rauhallinen ja rento.
Tässäpä koeselostus:
AVOIN luokka, 20 koiraa
Tuomarit Maija Lappalainen ja Kirsi Rantala
HAKU:
Tekee hyvävauhtista hakua molemmilla alueilla. 4/4.
9 p.
MARKKEERAUS:
Malttaa rauhallisesti odottaa heitot. Hakee vauhdikkaasti 1.heitetyn. Palauttaessa hieman metsästää dami suussa. 2.heitetylle suoraan, joutuu etsimään aika kauan.
8,5p.
OHJAUS:
Erittäin vauhdikas koira, suorittaa linjan hienosti. Hieman levoton suu palauttaessa.
9+ p.
TYÖSKENTELYHALU JA TEHOKKUUS SEKÄ YHTEISTYÖ:
Hyvässä yhteistyössä. 9-p.
Hyvässä yhteistyössä, hyvä passissa. 9,5p.
yht. keskiarvo 9,125p.
Pisteet yhteensä 35,875/40
4. SIJA
En uskonut että neljäs sija olisi kotiin viemisinä, näillä treenimäärillä, joten ei voi olla kuin tyytyväinen :)
Sen sijaan Elmeri on aloittanut uuden työn, se oli minulla töissä mukana kokonaisen työpäivän. Siellä se sai osakseen hirmusesti rapsutuksia ja rakkautta, oli enemmän kuin toivottu maskotti :) Ja Elmerihän tykkää. Siitä tulisi varmasti loistava kaverikoira, kun se rakastaa ihmisiä eikä pelkää erilaisia ihmisiä. Meillä töissä on monenlaista asukasta, osa kulkee rollaattoreilla ja osa juosten, toiset huutaa ja toiset laulaa. Mutta kaikki oli Elmerin mielestä toooosi ihania. Siellä se humputti irti mennä, muiden seassa. Aamupäivästä käytiin pariin otteeseen ulkoilemassa, vanhukset tykkäsi talutella ja nauttivat koiran seurasta. Ulkoilu sai ihan uuden ilmeen. Iltapäivästä oltiin takapihalla, jossa virkeimmät asukkaat heittelivät Elmerille frisbeetä ja palloa.
Välillä päivällä laitoin koiran kehikon taakse lepäämään, sinnekin se asettui hyvin ja alkoi heti kuorsaamaan.
Kyllä mulla on sitten sopeutuvainen koira, Jipon kanssa tuollainen ei ikinä onnistuisi, sellainen stressaaja se on. Toki on Jippokin töissä käynyt jne. mutta kyllä se siitä stressaakin.
Elmeri pääsee jatkossa uudestaan ilahduttamaan meidän asukkaita, niin hyvin päivä sujui. Saatiin niin monen vanhuksen silmät taas kirkastumaan, että meinaa ihan vesi alkaa kiertämään omissakin silmissä. <3
Tulevana viikonloppuna me lähetään flattien kevättreffeille, kivaa kivaa! :)
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Vara- SERTiiiii
Apua! Käytiin tänään Juuan ryhmänäyttelyissä pyörähtämässä. Jippo oli käyttiksessä ja Elmeri pennuissa. Hanna käytti molemmat kehässä, suuret kiitokset! :) Molemmat koirat käyttäytyi mallikkaasti, mitä nyt Elmeri yritti välillä saada namia istumalla.. Ja voihan Jipe-mies minkä teki ja nappasi hienosti vara-SERTin! Tuomarina oli Markku Kipinä.
Alla kuvia ja arvostelut:
Elmeri:
"Vielä rungoltaan hyvin kehittymätön pentu, jolla hyvin pentumainen liike. Eturinta sa täyttyä. Avoimemmin kulmautunut edestä kuin takaa. Hieman luisu lantio. Melko avoimet silmät. Pää saa kehittyä. Lupaava karva. Hyvä luonne. Pitkähkö lanneosa."
PEN2
Jippo:
"Tasapainoisesti rakentunut uros, jolla hyvät mittasuhteet. Vahvaluustoinen. Riittävän pitkälinjainen pää, silmät saisivat olla tummemmat. Riittävät hapsut. Hyvät silmät ja kaula. Näyttävä sivuliike, hieman löysä edestä. Lapa saisi olla viistompi. Kaunis sivuliike."
KÄY ERI2 SA PU3 VASERT
Kaikin puolin hieno päivä! Kasvattajalle taannoin sanoin, että jos ei sertiä tule näyttelyistä niin Jipolta lähtee pallit. Mutta vara-sertistä ei ollut puhetta...
Alla kuvia ja arvostelut:
Elmeri:
"Vielä rungoltaan hyvin kehittymätön pentu, jolla hyvin pentumainen liike. Eturinta sa täyttyä. Avoimemmin kulmautunut edestä kuin takaa. Hieman luisu lantio. Melko avoimet silmät. Pää saa kehittyä. Lupaava karva. Hyvä luonne. Pitkähkö lanneosa."
PEN2
Jippo:
"Tasapainoisesti rakentunut uros, jolla hyvät mittasuhteet. Vahvaluustoinen. Riittävän pitkälinjainen pää, silmät saisivat olla tummemmat. Riittävät hapsut. Hyvät silmät ja kaula. Näyttävä sivuliike, hieman löysä edestä. Lapa saisi olla viistompi. Kaunis sivuliike."
KÄY ERI2 SA PU3 VASERT
Kaikin puolin hieno päivä! Kasvattajalle taannoin sanoin, että jos ei sertiä tule näyttelyistä niin Jipolta lähtee pallit. Mutta vara-sertistä ei ollut puhetta...
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Kevättä rinnassa!
Talvimasennuksesta selvitty takaisin elävien kirjoihin! Koekausikin saatiin käynnistettyä tokon osalta. Kotikisat tuottivat tutussa hallissa tulosta, YKKÖStulosta!. Matka kohti EVL:ää alkaa! Hui kauhiaa! Totesin juuri tuossa, että se olisi tokon osalta tämän vuoden tavoite nyt sit saavutettu, siis Jipon osalta. Mutta jos nyt ei ihan kuitenkaan jäis ihan laakereille lepäämään, vaan alkaisi treenaa ihan toden teolla. Motivaatiota käytiin hakemassa viikko takaperin Merja Korteen valmennusviikonlopulta. Mielenkiintoinen ja antoisa koulutus kaikin puolin, paljon saatiin vinkkejä takataskuun. Yritin olla hurjan noheva ja kynä sauhuten kirjoittelin vinkit talteen. Viikonlopusta jäi hyvä mieli ja vihdoinkin minusta tuntui, että nyt aletaan ihan oikeesti treenaa noita tokojuttuja. Tähän asti tokoharrastus on enemmänkin ollut sellasta "tehdään vähän sinne päin, eikä missään nimessä ainakaan suunnitella treenejä". Nyt jokin Tokokärpänen puraisi ja aloin jopa suunnittelemaan tulevia treenikertoja! Tarkoituksena olisi aloittaa se piipertäminen ja lisätä vaikeutta ja häiriötä treeneihin. Jippo on vähintään yhtä innoissaan kuin emäntä.
Elmeri pääsi myös valmennusviikonlopulle mukaan, siellä se opetteli olemaan häkissä. Kävi se kyllä vähän opissakin, mutta kun ei se vielä mitään osaa kun ei oo opetettu. Hienosti se kyllä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa ja etenkin häkissä, nukkuu vain :) Halli missä koulutus järjestettiin oli meille uusi, mutta ei tuo kumpaakaan poikaa häirinnyt. Elmeri kiinnosti vähän hajut, mutta hyvin äkkiä se oppi ettei sinne oltu tultu haistelemaan.
Tulevana sunnuntaina olisi Juuan ryhmis, olen ilmoittanut molemmat pojat näytille. Elmeri menee vielä pentuihin ja Jippo käyttöluokkaan. Elme on opetellut näyttelyseisomista ja juoksua, katsotaan kuinka moinen edustus onnistuu. Elmerin kohdalla taitaa haastavinta olla se tuomarin kopelointi(tai_siis_koiran_kopelointi) = paikoillaan pysyminen..
Mutta vielä siitä kokeesta. Itse olen kokoinaisuuteen tosi tyytyväinen ja etenkin siihen, että sain Jipon rauhoittumaan ennen tunnaria (josta saatiin PISTEITÄ!) Koira oli kivan tutuinen koko kokeen ajan, vire oli sopivalla tavalla korkea. Ei ääntelyä eikä muutakaan hölmöilyä pahemmin. Häiriöitä pitäisi vaan treenata enemmän.
Paikalla makuu oli ollut levoton, haistelua yms. Ei suostunut ottamaan edes kontaktia ennen käskyä! > 8. (Tähän sain uusia ideoita alkaa treenaa..)
Seuraaminen oli ajoittain ihan kivaa, yhdellä suoralla se ahdisti mun jalkaa. Kontakti tippu välillä ja pat pari kertaa vinoja. Pitäis tehdä enemmän pitkiä seuraamisia. > 9.
Liikkeestä istuminen. Hidas istuminen. > 9.
Luoksetulo. Voi ei. Taas läpi, toisella pysähty. Ekalla meni maahan. > 7.
Ruutu. Kiva, törmäs mun käteen ja meni pitkäksi sivulle tulo. > 9,5.
Hyppynouto. Vino pa. Ylläri. > 9
Metalli. En tiiä mikä vika. > 9,5.
Tunnari. ONNISTUI! Mälläs kapulaa, ja vino pa. > 8,5.
Kaket. Mun moka, käskytin ihan päin peetä. Koira oli ihmeissään ja liikkui. > 5.
Kokonaisvaikutus 9.
pist. yht. 261. 1.sija./4
Tässä koe kuvattuna:
http://www.youtube.com/watch?v=3tt37UbhxFo
Kesällä joskus vois mennä EVL korkkaa, mikäli tää mun into tokoiluun säilyis tälleen samalla tavalla ;)
Niin intona muuten oon, että oli ihan pakko tilata kaikkee tokojuttuja lisää. Ruutuja ja töttöröitä jne.
Elmeri osallistui tässä taannoin Savon Nuuskujen järjestämälle näyttelykurssille. Hienosti harjoiteltiin ja toiseksi sijoituttiin lopuksi pidettävässä "näyttelyissä".
Elmeristä sen verran, että sitäkin on alettu treenaa. Niin kun oikeesti. Ei mitään olohuonetreenejä vaan suunnitellusti. :) Elmerin noutohommatkin on parantuneet hurjasti, nyt tuodaan vauhdilla jalkoväliin kaikki noudettava, JEE! Elmerin kanssa vois mennä jollekin taipparikurssille tai jollekin sellaselle.
Talvinomeen ilmoitin Jipon, mutta ollaan tokalla varasijalla, joten katsotaan päästäänkö. Kevättreffitkin on vielä mietinnässä, lähtiskö vaiko ei. Mieli tekisi, muttei ole kavereita lähössä. Mietitään.
Elmeri pääsi myös valmennusviikonlopulle mukaan, siellä se opetteli olemaan häkissä. Kävi se kyllä vähän opissakin, mutta kun ei se vielä mitään osaa kun ei oo opetettu. Hienosti se kyllä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa ja etenkin häkissä, nukkuu vain :) Halli missä koulutus järjestettiin oli meille uusi, mutta ei tuo kumpaakaan poikaa häirinnyt. Elmeri kiinnosti vähän hajut, mutta hyvin äkkiä se oppi ettei sinne oltu tultu haistelemaan.
 |
| Söpö! |
Tulevana sunnuntaina olisi Juuan ryhmis, olen ilmoittanut molemmat pojat näytille. Elmeri menee vielä pentuihin ja Jippo käyttöluokkaan. Elme on opetellut näyttelyseisomista ja juoksua, katsotaan kuinka moinen edustus onnistuu. Elmerin kohdalla taitaa haastavinta olla se tuomarin kopelointi(tai_siis_koiran_kopelointi) = paikoillaan pysyminen..
Mutta vielä siitä kokeesta. Itse olen kokoinaisuuteen tosi tyytyväinen ja etenkin siihen, että sain Jipon rauhoittumaan ennen tunnaria (josta saatiin PISTEITÄ!) Koira oli kivan tutuinen koko kokeen ajan, vire oli sopivalla tavalla korkea. Ei ääntelyä eikä muutakaan hölmöilyä pahemmin. Häiriöitä pitäisi vaan treenata enemmän.
Paikalla makuu oli ollut levoton, haistelua yms. Ei suostunut ottamaan edes kontaktia ennen käskyä! > 8. (Tähän sain uusia ideoita alkaa treenaa..)
Seuraaminen oli ajoittain ihan kivaa, yhdellä suoralla se ahdisti mun jalkaa. Kontakti tippu välillä ja pat pari kertaa vinoja. Pitäis tehdä enemmän pitkiä seuraamisia. > 9.
Liikkeestä istuminen. Hidas istuminen. > 9.
Luoksetulo. Voi ei. Taas läpi, toisella pysähty. Ekalla meni maahan. > 7.
Ruutu. Kiva, törmäs mun käteen ja meni pitkäksi sivulle tulo. > 9,5.
Hyppynouto. Vino pa. Ylläri. > 9
Metalli. En tiiä mikä vika. > 9,5.
Tunnari. ONNISTUI! Mälläs kapulaa, ja vino pa. > 8,5.
Kaket. Mun moka, käskytin ihan päin peetä. Koira oli ihmeissään ja liikkui. > 5.
Kokonaisvaikutus 9.
pist. yht. 261. 1.sija./4
Tässä koe kuvattuna:
http://www.youtube.com/watch?v=3tt37UbhxFo
Kesällä joskus vois mennä EVL korkkaa, mikäli tää mun into tokoiluun säilyis tälleen samalla tavalla ;)
Niin intona muuten oon, että oli ihan pakko tilata kaikkee tokojuttuja lisää. Ruutuja ja töttöröitä jne.
Elmeri osallistui tässä taannoin Savon Nuuskujen järjestämälle näyttelykurssille. Hienosti harjoiteltiin ja toiseksi sijoituttiin lopuksi pidettävässä "näyttelyissä".
 |
| Elmeri edustaa |
Elmeristä sen verran, että sitäkin on alettu treenaa. Niin kun oikeesti. Ei mitään olohuonetreenejä vaan suunnitellusti. :) Elmerin noutohommatkin on parantuneet hurjasti, nyt tuodaan vauhdilla jalkoväliin kaikki noudettava, JEE! Elmerin kanssa vois mennä jollekin taipparikurssille tai jollekin sellaselle.
Talvinomeen ilmoitin Jipon, mutta ollaan tokalla varasijalla, joten katsotaan päästäänkö. Kevättreffitkin on vielä mietinnässä, lähtiskö vaiko ei. Mieli tekisi, muttei ole kavereita lähössä. Mietitään.
 |
| Ystävät <3 |
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Uutta matoa koukkuun!
Loppuvuosi meni miten meni, ei paljoa kerrottavaa koe rintamalta. Koko vuoden saaliina on ykkönen nomesta, kakkonen tokosta, erinomainen näyttämöltä sekä luonnetta mitattu normi tuloksin. Ja se tärkein saalis eli Elmeri <3
Eno-Elmeri on kotiutunut niin hyvin, että en ole edes muistanut kouluttaa koko pentua. Kummasti se arjen pyörityksissä on oppinut yhtä jos toistakin. ;) Palloja se rrrrrrakastaa noutaa ja vinguttaa, niillä ollaan pääosin noutoja tehty. Damit kiinnostaa kahden noudon verran.. Lintujakin ollaan kerta pari kannettu. Ensin toki piti pyöriä.. Tokoa ollaan kotosalla otettu ja yksi pentukurssi ollaan läpi päästy. Autoilu ei ollu aluksi kivaa, tai oikeestaan autoon meno, mutta nyt mennään jo vauhdilla (tosin häntä edelleen hieman koipien välissä...) Koskaan se ei siis autossa ole pahoinvoinut tai tärissyt ym. Hampaanpoistossakin käytiin, kun yläkulmurit ei ollut suostuvaisia irtoamaan. Pitkään odotin, mutta sitten katsoin parhaaksi viedä lekurille. Onneksi vein, kulmureitten juuret olivat nimittäin 2/3 hampaista ja erittäin tiukassa. Elmeri toipui hyvin ja purentakin näyttäisi olevan ok. Tosin hieman on toiselta sivulta yli, mutta uskon sen korjaantuvan kunhan pää kasvaa.. Hirmu kiva pentu(22kg!!) tottelevainen, aika herkkä minulle siis, rohkea ja utelias. Helppo koira, uskoo kun kielletään ja nukkuu kun mitään ei tapahdu. Hoitoonkin se on helppo viedä, kun se asettuu minne vaan. Yksi rasittava piirre siinä on, yltiösosiaalisuus. Kaikki elollinen on I-H-A-N-A-A. Keikistely ja hännän heilutus (sillä on muuten ihan älyttömän pitkä häntä, joka osuu molemmin puolin LAPOIHIN heiluessa) alkaa jo monta sataa metriä ennen vastaan tulevaa kävelijää/koiraa/potkuria/pulkkaa/vaunuja/pyöräilijää/hiihtäjää. Mutta hauska tapaus on!
Hyvin on tulleet toimeen koko karvalauma keskenään. Tytöt(kissat siis) kiusaa poikia ja pojat kiusaa tyttöjä. Pojat on kuin majakka ja perävaunu, mitä iso edellä sitä pieni perässä. Kappas kummaa vaan, että kaiken pahan se kyllä matkii muttei hyvästä tietoakaan.. ;)
Tää vuoden vaihde on mulle (aina)todellinen kompastuskivi, kun mikään ei meinaa kiinnostaa ja näin ollen myös treenit koirien osalta on ihan minimissä. Mutta kyllä täältä vielä noustaan. Pakko. Kun alaspäinkään ei enää pääse. Yhteiset nome treenitkin on pikkuhiljaa päässeet käyntiin, samoin tokot.
Tavoitteet Jipon kohdalla tälle vuotta voisivat olla seuraavat:
Toko VOI1 (tuskin mahdollista, mutta tavoite on hyvä olla)
Nome-B AVO tulos
WT startti, kunhan oon itse tyytyväinen, niin ok.
MEJÄ AVO1
Laihdutuskuuri yhdessä emännän kanssa
Eno-Elmeri voisi ehkä loppuvuodesta startata tokossa. Ja noutohommat voisi olla myös olla ihan jees opetella. Jotain taippareitten tapasta tavoitetta.
Näillä eväillä kohti uutta vuotta, toivottavasti se olisi meille antoisampi.
P.S. Kameraa en ole edelleenkään hankkinut. Ei kuvia. Täytyi hankkia auto. Entinen meni lunastukseen kun joku mummo tuli kolmion takaa kylkeen. Ehkä kamera voisi olla sitten seuraava hankinta.
Eno-Elmeri on kotiutunut niin hyvin, että en ole edes muistanut kouluttaa koko pentua. Kummasti se arjen pyörityksissä on oppinut yhtä jos toistakin. ;) Palloja se rrrrrrakastaa noutaa ja vinguttaa, niillä ollaan pääosin noutoja tehty. Damit kiinnostaa kahden noudon verran.. Lintujakin ollaan kerta pari kannettu. Ensin toki piti pyöriä.. Tokoa ollaan kotosalla otettu ja yksi pentukurssi ollaan läpi päästy. Autoilu ei ollu aluksi kivaa, tai oikeestaan autoon meno, mutta nyt mennään jo vauhdilla (tosin häntä edelleen hieman koipien välissä...) Koskaan se ei siis autossa ole pahoinvoinut tai tärissyt ym. Hampaanpoistossakin käytiin, kun yläkulmurit ei ollut suostuvaisia irtoamaan. Pitkään odotin, mutta sitten katsoin parhaaksi viedä lekurille. Onneksi vein, kulmureitten juuret olivat nimittäin 2/3 hampaista ja erittäin tiukassa. Elmeri toipui hyvin ja purentakin näyttäisi olevan ok. Tosin hieman on toiselta sivulta yli, mutta uskon sen korjaantuvan kunhan pää kasvaa.. Hirmu kiva pentu(22kg!!) tottelevainen, aika herkkä minulle siis, rohkea ja utelias. Helppo koira, uskoo kun kielletään ja nukkuu kun mitään ei tapahdu. Hoitoonkin se on helppo viedä, kun se asettuu minne vaan. Yksi rasittava piirre siinä on, yltiösosiaalisuus. Kaikki elollinen on I-H-A-N-A-A. Keikistely ja hännän heilutus (sillä on muuten ihan älyttömän pitkä häntä, joka osuu molemmin puolin LAPOIHIN heiluessa) alkaa jo monta sataa metriä ennen vastaan tulevaa kävelijää/koiraa/potkuria/pulkkaa/vaunuja/pyöräilijää/hiihtäjää. Mutta hauska tapaus on!
Hyvin on tulleet toimeen koko karvalauma keskenään. Tytöt(kissat siis) kiusaa poikia ja pojat kiusaa tyttöjä. Pojat on kuin majakka ja perävaunu, mitä iso edellä sitä pieni perässä. Kappas kummaa vaan, että kaiken pahan se kyllä matkii muttei hyvästä tietoakaan.. ;)
Tää vuoden vaihde on mulle (aina)todellinen kompastuskivi, kun mikään ei meinaa kiinnostaa ja näin ollen myös treenit koirien osalta on ihan minimissä. Mutta kyllä täältä vielä noustaan. Pakko. Kun alaspäinkään ei enää pääse. Yhteiset nome treenitkin on pikkuhiljaa päässeet käyntiin, samoin tokot.
Tavoitteet Jipon kohdalla tälle vuotta voisivat olla seuraavat:
Toko VOI1 (tuskin mahdollista, mutta tavoite on hyvä olla)
Nome-B AVO tulos
WT startti, kunhan oon itse tyytyväinen, niin ok.
MEJÄ AVO1
Laihdutuskuuri yhdessä emännän kanssa
Eno-Elmeri voisi ehkä loppuvuodesta startata tokossa. Ja noutohommat voisi olla myös olla ihan jees opetella. Jotain taippareitten tapasta tavoitetta.
Näillä eväillä kohti uutta vuotta, toivottavasti se olisi meille antoisampi.
P.S. Kameraa en ole edelleenkään hankkinut. Ei kuvia. Täytyi hankkia auto. Entinen meni lunastukseen kun joku mummo tuli kolmion takaa kylkeen. Ehkä kamera voisi olla sitten seuraava hankinta.
perjantai 5. lokakuuta 2012
Kesä heinä elo syys... ;)
Kyllä on laiska immeinen kirjoittamaan. Hirrrrrveesti on sattunut ja tapahtunut, mutta itsestämme emme blogissa ole mitään ilmoitellut..
Kesäkuu:
Kesäkuussa käytiin kokeilemassa nometusta. Pyh. Minua jännitti ihan älyttömästi! Sepä se sitten näkyi kokeessakin. Tuomarikin sanoi, että muista hengittää :D Me oltiin aamupäivä ryhmässä, oltaisko oltu jotain neljänsiä? Koe alkoi alkoi ykkösmarkkeerauksella veneestä kaislikkoon (lokki). Matka jotain 40m?? Tämä meni hyvin. Sitten käännyttiin ympäri ja otettiin muutama askel hakualueen suuntaan. Hakualue oli rannan suuntaisesti, tipuja oli laitettu niin vesialueelle kuin metsäänkin. Haku osoittautui haastavaksi monelle, Jippo teki kattavaa hakua muttei lähtenyt syystä tai toisesta tuomaan yhtään tipua. Tuli siis tyhjänä takaisin. Laitoin uudestaan, jolloin se juoksi suoraviivaisesti kaislikossa olleelle lokille ja toi sen käteen. (selvästi oli sen aiemmin merkannut...) Sitten käännyttiin jälleen ympäri ja tuli laukaus ohjaukselle. Ohjaus varis oli markkeerauksesta hieman oikealle taakse. Jippo teki hienon SUORAN linjan linnulle, edes markkeeraus ei painanut mieltä, sitten pip-piu niin mitä teki koira! Haisteli ja lähti pois. Pysäytin ja ohjasin koiran takaisin linnulle. Koira nosti variksen ylös, mutta ilmeestä näin että nyt sattui jotain. Koira palautti riistan käteen ja huomasin että se oli rikki. :( Kainalossa oli kulmurin mentävä reikä. Great! Koira kiinni ja kotiin. Että näin. Oliko rikkominen silkka työtapaturma vai paineistuko koira mun jännityksestä ja painostuksesta ohjausriistalle ja hakuun..? Tiedä sitä sitten. Surkein mielin ajeltiin kotiin. Ajattelin jättää nomen kokonaan taka-alalle, niin paljon se silloin ärsytti. Taisin koiraanikin kaupata jossain huoltsikan pihassa. Ei kukaan huolinut.
;)
Kesäkuun lopulla osallistuttiin Flattileirille, se se vasta hauskaa aina on! :) Hauskan pito loppui vaan turhan lyhyeen, kun Jippo pääsi sairaslomalle. Heti ensimmäisenä koulutuspäivänä ja vieläpä aamupäivänä, sattui pieni kahakka, jossa Jipolle tuli puremahaavat ylä- ja alasilmäluomiin eikä sen kanssa voinut enää treenata. Verta tuli kuin kurkkua olisi leikattu, turvotuskin nousi samantien. Onneksi paikalla oli immeistohtoreita niin saatiin ab- kuurit heti alkamaan. Haavat paranivat suht äkkiä, eikä arpia enää edes erota. Leirillä minä lähinnä olin kuunteluoppilaana ja avustajana, Jippo pääsi viimeisimpinä päivinä hieman tokoilemaan ja oli se mukana wt/nome treeneissä passissa. Ja ihmeen hyvin jaksoi passissa olla, ei pahemmin ääntä päästänyt.
Heinäkuu:
Heinäkuussa sairasteltiin sitä silmää ja oltiin doupattuja, joten ei päästy kisailemaan. Olin ilmoittanut Jipon nomeen (vaikka vannoin, että se harrastus on niiiiin nähty) ja tokoon, molemmat jouduin perumaan. Oikeestaan heinäkuussa ei tapahtunut mitään. Yritettiin treenata kovasti. Parit tiputreenitkin pidettiin, ilman mitään ongelmia. Hankalaa järjestää kokeenomaisia nome treenejä, kun ei ole hirveesti nomettaja kavereita. Niillä harvoilla, jotka tunnen onkin sitten muuta menoa tai sitten ne ei halua treenata meidän kanssa ;) Treeneissä tipuongelmaa ei siis saatu esille. Ongelmat siis selvästi johtuu minun jännittämisestä.
Heinäkuussa syntyi SINTTI, josta tuonnempana vielä lisää... <3
Elokuu:
Elokuussa käytiin Tokottamassa ensimmäistä kertaa voittajassa. Voi voi kun oli vaikeeta. Koe oli Iisalmesta ja sama vanha kaava toistettiin jälleen. NOUTOKAPULA. Tuo ihanan ihanan ihanainen ensi rakkaus mikä saa Jipon näkemään syrämmiä. Voi *piiip*. Kyllä, kävi niin kuin aiemmin yhdessä avoimen luokan kokeessa Iisalmessa. Kapulat siellä jätetään aivan kehänauhan viereen, näköselle. Ei pöydälle eikä laatikkoon, niin kuin yleensä muissa kokeissa. Paikalla olo oli hyvä, vaikka siinä kanssamakaajille sattuikin pieni flirttailu ja paikalla olo keskeytettiin ja tehtiin alusta uusiksi.
Sittenpä ne ongelmat alkoivat. Tultiin kehään, jolloin J bongasi rakkautensa. Lähes jokaisessa liikkeessä tämä rakkaus näkyi. Seuraaminen oli 9. Istuminen 8,5. Luoksetulo 5 (ei lähtenyt ensimmäisellä luoksetulo käskyllä, miks ois lähtenyt kuin rakkaus oli selän takana..) Ruutu 0. Jipon mielestä käskyt "ruutuun" ja "hae" voi sekoittaa. Silloin se siis haki kapulan... Noutaminen esteen yli 0 (kiersi takaisin tullessa) Metsku 8,5. Tunnari 0, mähmi mähmi mähmi. Kaket 7, hidas ja liikkui. Kokonaisvaikutus oli 9,5. yht. 176 p. VOI0.
Elokuun lopussa minä jäin kauan odotetulle äitiyslomalle, kun laumamme kasvoi yhdellä hurmaavalla flatti pojalla! :) Tämä ihanuus on siis Filurin Tojonkuula, Jipon velipuoli. Pojilla on sama emä, Viivi.
Pikkupojalle oli keksittävä nimi uudestaan, koska yhtään se ei näyttänyt Källille. Poika sai nimekseen Elmeri, toisinaan penskaa myös kutsutaan Sintiksi. :) Kyseessä on aivan hirveän kiltti ja pikkuruinen pentu, joka on helkkarin ahne. Yhteiselo on sujunut paremmin kuin hyvin. Jippo hyväksyi pennun heti ja noin viikon päästä ikään kuin lopullinen jää murtui ja pojat ovat siitä lähtien olleet kuin paita ja peppu. Pelkäsin, että kissat pakkaavat reppunsa ja lähteevät, mutta mitä vielä; molemmat hyväksyivät Sintin alusta alkaen. Hulda on jopa pessyt penskan päätä :D
( p.s. Uusi kamera on tilauksessa, joten myöhemmin tulee todistusaineistoa)
Syyskuu:
Syyskuussa käytiin parissa tokotettiin ja nometettiin.
1.9. oli Varkaudessa TOKOn Piirinmestaruus koe, Tuomarina toimi Tommi Varis.
Olimme Savon Nuuskujen joukkueessa. Koe meni pyllylleen, muutamia munkkirinkeleita jne. Paikalla olo 9, seuraaminen 8(huoh..), istuminen 8,5(hidas), luoksetulo 6(valui), ruutu 0(ohi meni sivusta), noutaminen esteen yli 0(kiersi takaisin tullessa) metsku 8 (varovainen ja hidas) tunnari 0 (käytti YHTÄ väärää suussa) kaker 6 (ilmeisesti liikkui ja paljon) kokonaisvaikutus 8. yht. 165,5 pist. VOI0
Koira tuntui tosi kivalle kokeessa, hirmu hyvä kontakti ja vire läpi koko kokeen.
9.9 oli TOKO Kuopiossa
Koira oli kiva, jokseenkin tuulinen ilma selvästi häiritsi. Lehtiä lenteli ja kehänauha lepatti. Kontakti oli huonoa, ja rakkaus noutokapulaan meinasi muistua mieleen... Onneksi kuitenkin tsempattiin eikä kapula sen koommin vaivannut.
Paikalla olo oli 10, seuruu 9, istuminen 8,5, luoksetulo 8, ruutu 5 (Harmittaa! Koira otti varaslähdön kun liikkuri sanoi "kutsu") nouto esteen yli 8, metsku 9, tunnari 0(tosi huono, mähmäs varmaan kaikkia ja pitkääääääään, sitten toi oman) kaket 8 ja kokonaisvaikutus 8,5. yht. 228pist. VOI2
Hirveen paljon pikkuvirheitä, mutta kyllä mulla oli mahtava fiilis tämän jälkeen kun tiesi ettei se ykkönen ihan älyttömän kaukana enää ole :)
15.9 NOME Liperi, Tuomari Markku Bräyschy
Ihanaa!!!!!!! TYÖVOITTO!!! Ykkönen tuli niin että pamahti :))))
Koe alkoi pellon laidalla missä ammuttiin laukaus ja heitettiin varis kosteikkoon. Tämän jälkeen seuruutettiin koiraa rantaan, noin 25-30m? Rannalla kakkonen veneestä. Tavi avoveteen päin, jonka jälkeen vene liikkui ja sitten vasta toinen heitto kaislikkoon (lokki). J haki ensin lokin ja sitten tavin. Ok. Hieman "muisti palasi pätkittäin" tavin kohdalla.
Sitten käännyttiin ympäri hakualuetta kohti. Hakualueelle oli aiemmin heitetty varis ja kolme lokkia. Jippo haki variksen ja kaksi lokkia. Alkuun meinasi markkeerauspaikkoihin lähteä, kuunteli pilliä ja palasi takaisin alueelle. Viimeistä lokkia ei saanut ylös, vaikka kuinka haki( into ei siis loppunut missään vaiheessa). Tämän jälkeen seuruutettiin koira takaisin pellon laidalle, jossa ammuttiin ohjaukseen. Ohjaus oli pellon laitaa(n.10m pellon laidasta keskelle) pitkin n.50m. Jippo teki mahtavan linjan, täysin suoran! Hienoa Huu! Sitten käännyttiin 90astetta pellon toista "päätä kohti" (pelto oli siis L-muotoinen) jossa haku jatkui. Haussa oli kaksi varista ja fasu. Yhdesti J yritti lähtee ohjauspaikkaan, mutta tässäkin kuunteli pilliä ja palasi alueelle. :)))) Kaksi lintua tippui jalkoihin, toinen oli Jipon vika, ihan siis sylkäsi kirjaimellisesti sen jalkoihin ja toisessa minä möhlin ;) Meinasin pyörtyä, kun tuomari sanoi että jäljelle mennään!!! Sit jännitettiin jälkeä, vaikka tässä vaiheessa jo ajattelin että kävi miten kävi,on jo sellainen työvoitto siihen asti että! Pupu tuli käteen saakka, jokseenkin Jippo jotain viivytteli siellä jäljen päässä...? Hieno homma! Ensi vuonna kohti uusia haasteita, avoimessa luokassa. Täytyy myöntää, ettei minua juurikaan jännittänyt ennen koetta, yritin tsempata itseni. Kävin kävelyttämässä Jippoa hyvissä ajoin ja otin pienet pillisulkeiset ennen H-hetkeä. Odotuspaikalla vielä nörttäsin Facebookissa, etten kiukuttelisi koiralle hermostuksissani :D Ehkä näistä oli apua.
Lokakuussa edessä on parit kokeet, niistä sitten tuonnempana!
Kesäkuu:
Kesäkuussa käytiin kokeilemassa nometusta. Pyh. Minua jännitti ihan älyttömästi! Sepä se sitten näkyi kokeessakin. Tuomarikin sanoi, että muista hengittää :D Me oltiin aamupäivä ryhmässä, oltaisko oltu jotain neljänsiä? Koe alkoi alkoi ykkösmarkkeerauksella veneestä kaislikkoon (lokki). Matka jotain 40m?? Tämä meni hyvin. Sitten käännyttiin ympäri ja otettiin muutama askel hakualueen suuntaan. Hakualue oli rannan suuntaisesti, tipuja oli laitettu niin vesialueelle kuin metsäänkin. Haku osoittautui haastavaksi monelle, Jippo teki kattavaa hakua muttei lähtenyt syystä tai toisesta tuomaan yhtään tipua. Tuli siis tyhjänä takaisin. Laitoin uudestaan, jolloin se juoksi suoraviivaisesti kaislikossa olleelle lokille ja toi sen käteen. (selvästi oli sen aiemmin merkannut...) Sitten käännyttiin jälleen ympäri ja tuli laukaus ohjaukselle. Ohjaus varis oli markkeerauksesta hieman oikealle taakse. Jippo teki hienon SUORAN linjan linnulle, edes markkeeraus ei painanut mieltä, sitten pip-piu niin mitä teki koira! Haisteli ja lähti pois. Pysäytin ja ohjasin koiran takaisin linnulle. Koira nosti variksen ylös, mutta ilmeestä näin että nyt sattui jotain. Koira palautti riistan käteen ja huomasin että se oli rikki. :( Kainalossa oli kulmurin mentävä reikä. Great! Koira kiinni ja kotiin. Että näin. Oliko rikkominen silkka työtapaturma vai paineistuko koira mun jännityksestä ja painostuksesta ohjausriistalle ja hakuun..? Tiedä sitä sitten. Surkein mielin ajeltiin kotiin. Ajattelin jättää nomen kokonaan taka-alalle, niin paljon se silloin ärsytti. Taisin koiraanikin kaupata jossain huoltsikan pihassa. Ei kukaan huolinut.
;)
Kesäkuun lopulla osallistuttiin Flattileirille, se se vasta hauskaa aina on! :) Hauskan pito loppui vaan turhan lyhyeen, kun Jippo pääsi sairaslomalle. Heti ensimmäisenä koulutuspäivänä ja vieläpä aamupäivänä, sattui pieni kahakka, jossa Jipolle tuli puremahaavat ylä- ja alasilmäluomiin eikä sen kanssa voinut enää treenata. Verta tuli kuin kurkkua olisi leikattu, turvotuskin nousi samantien. Onneksi paikalla oli immeistohtoreita niin saatiin ab- kuurit heti alkamaan. Haavat paranivat suht äkkiä, eikä arpia enää edes erota. Leirillä minä lähinnä olin kuunteluoppilaana ja avustajana, Jippo pääsi viimeisimpinä päivinä hieman tokoilemaan ja oli se mukana wt/nome treeneissä passissa. Ja ihmeen hyvin jaksoi passissa olla, ei pahemmin ääntä päästänyt.
Heinäkuu:
Heinäkuussa sairasteltiin sitä silmää ja oltiin doupattuja, joten ei päästy kisailemaan. Olin ilmoittanut Jipon nomeen (vaikka vannoin, että se harrastus on niiiiin nähty) ja tokoon, molemmat jouduin perumaan. Oikeestaan heinäkuussa ei tapahtunut mitään. Yritettiin treenata kovasti. Parit tiputreenitkin pidettiin, ilman mitään ongelmia. Hankalaa järjestää kokeenomaisia nome treenejä, kun ei ole hirveesti nomettaja kavereita. Niillä harvoilla, jotka tunnen onkin sitten muuta menoa tai sitten ne ei halua treenata meidän kanssa ;) Treeneissä tipuongelmaa ei siis saatu esille. Ongelmat siis selvästi johtuu minun jännittämisestä.
Heinäkuussa syntyi SINTTI, josta tuonnempana vielä lisää... <3
Elokuu:
Elokuussa käytiin Tokottamassa ensimmäistä kertaa voittajassa. Voi voi kun oli vaikeeta. Koe oli Iisalmesta ja sama vanha kaava toistettiin jälleen. NOUTOKAPULA. Tuo ihanan ihanan ihanainen ensi rakkaus mikä saa Jipon näkemään syrämmiä. Voi *piiip*. Kyllä, kävi niin kuin aiemmin yhdessä avoimen luokan kokeessa Iisalmessa. Kapulat siellä jätetään aivan kehänauhan viereen, näköselle. Ei pöydälle eikä laatikkoon, niin kuin yleensä muissa kokeissa. Paikalla olo oli hyvä, vaikka siinä kanssamakaajille sattuikin pieni flirttailu ja paikalla olo keskeytettiin ja tehtiin alusta uusiksi.
Sittenpä ne ongelmat alkoivat. Tultiin kehään, jolloin J bongasi rakkautensa. Lähes jokaisessa liikkeessä tämä rakkaus näkyi. Seuraaminen oli 9. Istuminen 8,5. Luoksetulo 5 (ei lähtenyt ensimmäisellä luoksetulo käskyllä, miks ois lähtenyt kuin rakkaus oli selän takana..) Ruutu 0. Jipon mielestä käskyt "ruutuun" ja "hae" voi sekoittaa. Silloin se siis haki kapulan... Noutaminen esteen yli 0 (kiersi takaisin tullessa) Metsku 8,5. Tunnari 0, mähmi mähmi mähmi. Kaket 7, hidas ja liikkui. Kokonaisvaikutus oli 9,5. yht. 176 p. VOI0.
Elokuun lopussa minä jäin kauan odotetulle äitiyslomalle, kun laumamme kasvoi yhdellä hurmaavalla flatti pojalla! :) Tämä ihanuus on siis Filurin Tojonkuula, Jipon velipuoli. Pojilla on sama emä, Viivi.
Pikkupojalle oli keksittävä nimi uudestaan, koska yhtään se ei näyttänyt Källille. Poika sai nimekseen Elmeri, toisinaan penskaa myös kutsutaan Sintiksi. :) Kyseessä on aivan hirveän kiltti ja pikkuruinen pentu, joka on helkkarin ahne. Yhteiselo on sujunut paremmin kuin hyvin. Jippo hyväksyi pennun heti ja noin viikon päästä ikään kuin lopullinen jää murtui ja pojat ovat siitä lähtien olleet kuin paita ja peppu. Pelkäsin, että kissat pakkaavat reppunsa ja lähteevät, mutta mitä vielä; molemmat hyväksyivät Sintin alusta alkaen. Hulda on jopa pessyt penskan päätä :D
( p.s. Uusi kamera on tilauksessa, joten myöhemmin tulee todistusaineistoa)
Syyskuu:
Syyskuussa käytiin parissa tokotettiin ja nometettiin.
1.9. oli Varkaudessa TOKOn Piirinmestaruus koe, Tuomarina toimi Tommi Varis.
Olimme Savon Nuuskujen joukkueessa. Koe meni pyllylleen, muutamia munkkirinkeleita jne. Paikalla olo 9, seuraaminen 8(huoh..), istuminen 8,5(hidas), luoksetulo 6(valui), ruutu 0(ohi meni sivusta), noutaminen esteen yli 0(kiersi takaisin tullessa) metsku 8 (varovainen ja hidas) tunnari 0 (käytti YHTÄ väärää suussa) kaker 6 (ilmeisesti liikkui ja paljon) kokonaisvaikutus 8. yht. 165,5 pist. VOI0
Koira tuntui tosi kivalle kokeessa, hirmu hyvä kontakti ja vire läpi koko kokeen.
9.9 oli TOKO Kuopiossa
Koira oli kiva, jokseenkin tuulinen ilma selvästi häiritsi. Lehtiä lenteli ja kehänauha lepatti. Kontakti oli huonoa, ja rakkaus noutokapulaan meinasi muistua mieleen... Onneksi kuitenkin tsempattiin eikä kapula sen koommin vaivannut.
Paikalla olo oli 10, seuruu 9, istuminen 8,5, luoksetulo 8, ruutu 5 (Harmittaa! Koira otti varaslähdön kun liikkuri sanoi "kutsu") nouto esteen yli 8, metsku 9, tunnari 0(tosi huono, mähmäs varmaan kaikkia ja pitkääääääään, sitten toi oman) kaket 8 ja kokonaisvaikutus 8,5. yht. 228pist. VOI2
Hirveen paljon pikkuvirheitä, mutta kyllä mulla oli mahtava fiilis tämän jälkeen kun tiesi ettei se ykkönen ihan älyttömän kaukana enää ole :)
15.9 NOME Liperi, Tuomari Markku Bräyschy
Ihanaa!!!!!!! TYÖVOITTO!!! Ykkönen tuli niin että pamahti :))))
Koe alkoi pellon laidalla missä ammuttiin laukaus ja heitettiin varis kosteikkoon. Tämän jälkeen seuruutettiin koiraa rantaan, noin 25-30m? Rannalla kakkonen veneestä. Tavi avoveteen päin, jonka jälkeen vene liikkui ja sitten vasta toinen heitto kaislikkoon (lokki). J haki ensin lokin ja sitten tavin. Ok. Hieman "muisti palasi pätkittäin" tavin kohdalla.
Sitten käännyttiin ympäri hakualuetta kohti. Hakualueelle oli aiemmin heitetty varis ja kolme lokkia. Jippo haki variksen ja kaksi lokkia. Alkuun meinasi markkeerauspaikkoihin lähteä, kuunteli pilliä ja palasi takaisin alueelle. Viimeistä lokkia ei saanut ylös, vaikka kuinka haki( into ei siis loppunut missään vaiheessa). Tämän jälkeen seuruutettiin koira takaisin pellon laidalle, jossa ammuttiin ohjaukseen. Ohjaus oli pellon laitaa(n.10m pellon laidasta keskelle) pitkin n.50m. Jippo teki mahtavan linjan, täysin suoran! Hienoa Huu! Sitten käännyttiin 90astetta pellon toista "päätä kohti" (pelto oli siis L-muotoinen) jossa haku jatkui. Haussa oli kaksi varista ja fasu. Yhdesti J yritti lähtee ohjauspaikkaan, mutta tässäkin kuunteli pilliä ja palasi alueelle. :)))) Kaksi lintua tippui jalkoihin, toinen oli Jipon vika, ihan siis sylkäsi kirjaimellisesti sen jalkoihin ja toisessa minä möhlin ;) Meinasin pyörtyä, kun tuomari sanoi että jäljelle mennään!!! Sit jännitettiin jälkeä, vaikka tässä vaiheessa jo ajattelin että kävi miten kävi,on jo sellainen työvoitto siihen asti että! Pupu tuli käteen saakka, jokseenkin Jippo jotain viivytteli siellä jäljen päässä...? Hieno homma! Ensi vuonna kohti uusia haasteita, avoimessa luokassa. Täytyy myöntää, ettei minua juurikaan jännittänyt ennen koetta, yritin tsempata itseni. Kävin kävelyttämässä Jippoa hyvissä ajoin ja otin pienet pillisulkeiset ennen H-hetkeä. Odotuspaikalla vielä nörttäsin Facebookissa, etten kiukuttelisi koiralle hermostuksissani :D Ehkä näistä oli apua.
Lokakuussa edessä on parit kokeet, niistä sitten tuonnempana!
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Luonnetta, tottelevaisuutta ja riistaa!
Huhtikuun lopussa käväistiin viikonloppu visiitillä pohjoisessa Jipon kasvattajan, Tiinan, luona. Kyseessä oli Filureiden (flatti) rehvit. Voi että oli mukavaa nähdä muita sisaruksia ja puolia, omistajineen. Ohjelmassa viikonlopun aikana oli mm. tasokoe, hakua, targettia, markkeerauksia, lähihakua, jälkeä ja tottakai seurustelua, saunomista, syömistä ja juomista. Treeniä tehtiin niin dameilla kuin riistoilla. Treffeille lähtemisen meinasin jo perua, kun edelliset riista- (sekä myös dami-) treenit meni aivan penkin alle; koira ei kuunnellut mitään, kieltäytyi riistasta ja kävi vain kuseksimassa. Sillälailla. Onneks en kuitenkaan perunut lähtöä, koska J oli ihan ok viikonloppuna kun sai höyryt ensin päästää pihalle. Alkoi niitä korviakin jossain vaiheessa löytymään. Riista nousi erittäin hyvin kasvattajan silmien alla, (..liekkö sitten pelosta tehnyt hommia ;)))) no ei nyt sentäs, koira taisi kaivata vain pientä muistutusta siitä, mitä sen tulee tuoda, eikä haussakaan pidä niitä riistoja sieltä paremmasta päästä aloittaa tuomaan. Riistahommat olivat siis ok. Positiivista oli myös se, ettei treffeillä mukana olleet juoksuiset nartut häirinneet Jipon työskentelyä. Pillitreeniä J kaipaa edelleen. Isot on korvat, liekkö pelkkää rekvisiittaa.. Markkeerauksissa ois parannettavaa, tai oikeestaan treenin ensimmäisessä. Meinaa mennä pelkäksi energian purkamiseks, toisin sanoen juoksemiseksi. Ehkä muutamat perusheitot/linjat ennen varsinaista treeniä auttaisi..? Rehveiltä jäi hyvä maku suuhun, aikaa oli ihan liian vähän, oisin voinut jäädä paaaaaljon pidemmäksikin aikaa :)) Suuret kiitokset Tiina ja poppoo rehvien järkkäyksestä!
Toukokuun alussa käytiin mittaamassa luonnetta, Maaningalla. Ei tullut yllätyksiä vastaan, + 172 pistettä, laukausvarma. Tarkempi pöytäkirja löytyy LUONNETESTI- sivulta ylhäältä ^.
Toukokuun lopussa tokoiltiin. Koe oli meidän yhdistyksen järjestämä ja se pidettiin Varkaudessa. Tuomarina toimi Anne Nokelainen. Ajattelin, että ilmoitan J:n viimeisen kerran Avoimeen luokkaan, mutta jos ei ykköstä tule niin sitten ei tule, en jaksa enää paneutua niihin liikkeisiin. Kannatti ilmoittaa, koe meni hyvin. Tavoistani poiketen päätin vetää överiks, enkä lenkittänyt ym koiraa ennen koetta. Yleensä juoksutan sen pyörällä, teen nometreenit tai muuten vaan puran liian energian pois. Päätin kokeilla päinvastaista enkä siis käyttänyt sitä kuin tarpeillaan ja ennen koetta hetsasin sen frisbeellä ja pallolla. Riskinä tässä oli se, että J alkaa yrittää yli ja silloin se ennakoi liikkurin käskyistä ja E-D-I-S-T-Ä-Ä ihan hulluna. Otin riskin ja koira tuntui ihan huippu hyvälle. Se kantoi itseäänkin ihan eri tavalla.
Paikalla makuu meni hyvin, kaveri oli katsomassa ja sanoi että muutaman kerran J oli vilkaissut sivulle, mutta äkkiä kääntynyt korvat höröllä katsomaan piiloa, ihan kuin minä olisin jotain huudellut. Paikalla olosta tuli 10.
Seuraaminen oli hyvää (mun mielestä se oli hieman edessä..), ensimmäisissä askelissa ahisti jalkaa (korjas kuitenkin aika äkkiä), juoksussa edisti melkein puolikkaan koiran mitan, käännökset oli tiiviit ilman törmäyksiä, perusasennot oli suorat ja nopeat. Tästä siis 9,5.
Tässä välissä näkyi Jipon "yli"innokkuus, hyppäsi vapauttaessa mua vasten ja haukahti..
Liikkeestä maahanmeno oli hyvä, ehkä hiukan edisti, maahanmeno oli nopea ja perusasento suora. Siitä tuli 10. Tämän jälkeenkin J haukahti....
Luoksetulossa oli ylläripylläri sata lasissa, minkä takia jarrut antoi hieman periksi. Mun käsimerkki oli tosi voimakas, olisi ehkä pitänyt antaa käsimerkki hieman aikasemmin, koira valui vähän yli merkin. Sivulle tulo oli hyvä, ei törmännyt ja heitti nätisti pyllyn sivulle. Tästä saatiin 9.
Liikkeestä seisominen oli napakka. Olin ihan varma, että koira kääntyy kun kävelen sen ohi, asento oli sen verran vino ja hieman rauhaton. Mutta onneksi ei kääntynyt. Lopussa oli oma moka, tulin koiran sivulle väärään kohtaan, jolloin perusasento jäi vinoksi. Tuomari ei tätä huomannut.. Tästä tuli 10. Tämän jälkeenkin J innostui ja päästi kiljahduksen...
Noutaminen oli erittäin vauhdikas, siitä saatiin ihan maininta. Hiekka vaan pöllysi, ylösotto ja sivulle tulo oli vauhdista huolimatta hyviä. Heiton jälkeen J kumartu valmiiksi eteen päin, tekee sen aina(ei kuitenkaan ikinä liikuta tassujaan.).. Ei siis törmäystä. 10 pistettä tuli myös noudosta.
Kaket oli hyvät, ensimmäinen maahanmeno siis sivulla, oli mun makuun turhan hidas ja J jäi kameli asentoon (tassut siis jalkojen alle...hassu_koira). Vaihdot oli ripeät. (mietin vaan, että eiköhän koske kun kameliasennosta nousee/ponnistaa vauhdilla istumaan...?) Kakeista 10.
Hyppy oli myös ok. Jäi taas lähes kiinni esteeseen, muttei koskenut siihen kummassakaan hypyssä. Sivulle tulo suora. Hyppy sai 10.
Kokonaisvaikutelmaan vaikutti kiljahdukset, joten tuomari tiputti sen 10:stä 9:ksään. Tässäkin vaiheessa J kiljahti :D Tuomari vaan totesi, että juuri tuota tarkoitan ;)
Lopputulos oli AVO1, 195p. KP ja 1.sija --> TK2 :) Ei yhtään pöllömpi koekauden aloitus :)
Kokeeseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Oltiin ensimmäisiä yksilösuorituksissa > huono homma, ei kerkee kunnolla hetsata, ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan.. Kenttä oli vieras meille > ei vaikutusta nähtävästi, kertaakaan J ei haistellut maata eikä muutenkaan ihmetellyt ympäristöä. Perusasennot ja sivulle tulot olivat suoria > Jee, ollaan edistytty. :)). Ei ennakoinut liikkuria > Wuhuuu, voittaja fiilis, oppi mennyt perille! Tokokokeen sain videolle, ensimmäistä kertaa siis. On ilo huomata videota katsoessa, että Jipolla on ihan sika kivaa tehä mun kanssa tokoa, häntä heiluu koko ajan ja kontakti pysyy :))
Myös luonnetesti on kuvattu mun luurilla, mut mä en saa näkymään sitä tietokoneella, joten joutuu turvautumaan ulkopuolisen apuaan. Lisään videot sitten kun saan ne näkymään.
Seuraava toko koe on varmaan heinäkuussa, jos vaan mahdutaan mukaan. Voittaja luokan korkkaus, apuva! Kaket on vielä ihan vaiheessa, samoin ruutu. Muut on ihan hyvällä mallilla. On siihen onneksi aikaa, sittenpähän nähdään mitä tulee treenata lisää..
Nomeilu on jäänyt hieman taka-alalle, kun ollaan niin paljon treenattu tokoa. Ei meinaa aika aina riittää, tai oikeestaan laiskuus iskee. Silloin tällöin ollaan dameilla tehty jotain. Riistoilla ollaan tehty pari- kolme kertaa treffien jälkeen. Oltiin äpyn luona käymässä parin päivän ajan ja pakko oli hyödyntää lähellä olevat pellot noutohommiin. Ihanaa jos meilläkin olis kiven heiton päässä pellot missä sais reenailla. Pellolla tehtiin lähihakua, tennispalloja piilotettiin(äpy piilotti, J näki) pellon laidalle, pajupuskiin(?) alue oli ehkä 10m*7m. Lähetyspaikkaa siirrettiin koko ajan kauemmas, tarkoituksena oli lähettää J linjalle, pysäytys alueella ja sitten vasta etsimään. Ensimmäisellä kerralla juos ylläripylläri pillistä läpi. Kävin juoksemassa koiran kiinni ja istutin paikkaan jossa pillitin, kävelin itse lähetyspaikalle ja kutsuin koiran pois. Uusi lähetys, ja nappiin meni. Pysähtyi tosi hyvin. Välillä tehtiin kakkosmarkkeerauksia(toinen heitto vasemmalle puolelle lähihakualuetta ja toinen oikealle..), jonka jälkeen jatkettiin lähihakua. Tämän jälkeen tehtiin linjakakkonen(mark.), niin että J näki heiton ja kaaren, muttei pudotuspaikkaa. Tämänkin meni hyvin. Takimmainen dami antoi etsiä itseään hieman.
Sama treeni tehtiin uusiksi seuraavana päivänä, huomattavasti hienommin meni seuraavana päivänä ;) Lisäksi otettiin viereiseen järveen parit kakkosmarkkeeraukset. Matkat oli lyhyitä (..koska heittäjänä oli äpy, jaksaa heittää ehkä viis metriä, hihih..). Palautukset järvestä oli hyviä, tahallani jäin niin että matkaa rannasta mun luokse tuli parikymmentä metriä. Hyvin vielä muisti että ei saa ravistella ennen luovutusta.
Linjoja ollaan myös hinkattu ja hangattu. Niissä ei oikeestaan oo motivoituna/muistina ongelmia, sokkona täytyy olla joko selkeä kiintopiste tai "ura". Muuten alkaa mutkittelemaan.
Hakua ja vesimarkkeerauksia olen ottanut riistalla. Haku tehtiin järven "poukamaan". Tai oikeestaan sen toiselle puolelle, poukaman "päästä" lähti metsäautotie. Lokkeja oli pari, laitoin ne veteen. Toinen oli ihan rannassa, puskassa ja toisen heitin niin pitkälle kuin jaksoin. Variksia nakkelin neljä pitkin metsää, kuitenkin suht lähelle rantaa. Hakualue oli aika pieni, mutta ajattelin että näen ja pääsen helpommin puuttumaan mikäli nirppailee riistan kanssa. Lähetin koiran kohti metsää, selin tielle. Ajattelin olla noheva ja estää näin Jipon haun laajenemista "vastarannalle" eli poukaman toiselle puolelle. Ehei, ei onnistunut. J kävi ensin hakemassa kaksi varista metsästä (spont.ylösotot, jee!), jonka jälkeen se lähti rantaan ja ui_poukaman_yli vastarannalle. Ei sillä ainakaan oo ongelmaa haun laajentamisen suhteen ;) Kuunteli pilliä ja tuli heti pois.UIDEN(yleensä siis kiertää rantoja pitkin).Haku meni tästä eteenpäin hyvin, pysyi alueella ja jokainen riista nousi empimättä. Luovutukset oli hyviä, viimeistä (ja pienintä) varista hieman pyöritti suussa minun lähellä. En puuttunut, en tiiä miksi. Jälkikäteen mietin, että olisiko sittenkin kannattanut ärähtää. Lokeilla tehtiin myös markkeerauksia veteen, eri päivänä. Otteet oli syviä, näissäkin lähetyspaikka oli parikymmentä metriä rannasta. Hyvin palautti, eikä ravitellut kesken matkan. Nome koe olisi kesäkuun puolivälissä, mahduttiin mukaan :) Pitää vielä pari kertaa ennen koetta sulattaa riistaa ja toivoa, että koe menisi yhtä hyvin kuin treenitkin!
Mejä kokeeseen olen yrittänyt itseäni pehmitellä. Katsotaan uskallanko ilmoa laittaa, kesäkuussa mennään mökille niin pääsee vetämään taas jälkiä :) Kesäkuun lopussa on myös flattileiri, mulla on sopivasti siinä viikon kesäloma (loppuloma on sitten syyskuussa, toisin sanoen"äitiysloma"... ;) ) joten mennään jo keskiviikkona leirille ja ollaan sunnuntaihin asti. Huippua!
Toukokuun alussa käytiin mittaamassa luonnetta, Maaningalla. Ei tullut yllätyksiä vastaan, + 172 pistettä, laukausvarma. Tarkempi pöytäkirja löytyy LUONNETESTI- sivulta ylhäältä ^.
Toukokuun lopussa tokoiltiin. Koe oli meidän yhdistyksen järjestämä ja se pidettiin Varkaudessa. Tuomarina toimi Anne Nokelainen. Ajattelin, että ilmoitan J:n viimeisen kerran Avoimeen luokkaan, mutta jos ei ykköstä tule niin sitten ei tule, en jaksa enää paneutua niihin liikkeisiin. Kannatti ilmoittaa, koe meni hyvin. Tavoistani poiketen päätin vetää överiks, enkä lenkittänyt ym koiraa ennen koetta. Yleensä juoksutan sen pyörällä, teen nometreenit tai muuten vaan puran liian energian pois. Päätin kokeilla päinvastaista enkä siis käyttänyt sitä kuin tarpeillaan ja ennen koetta hetsasin sen frisbeellä ja pallolla. Riskinä tässä oli se, että J alkaa yrittää yli ja silloin se ennakoi liikkurin käskyistä ja E-D-I-S-T-Ä-Ä ihan hulluna. Otin riskin ja koira tuntui ihan huippu hyvälle. Se kantoi itseäänkin ihan eri tavalla.
Paikalla makuu meni hyvin, kaveri oli katsomassa ja sanoi että muutaman kerran J oli vilkaissut sivulle, mutta äkkiä kääntynyt korvat höröllä katsomaan piiloa, ihan kuin minä olisin jotain huudellut. Paikalla olosta tuli 10.
Seuraaminen oli hyvää (mun mielestä se oli hieman edessä..), ensimmäisissä askelissa ahisti jalkaa (korjas kuitenkin aika äkkiä), juoksussa edisti melkein puolikkaan koiran mitan, käännökset oli tiiviit ilman törmäyksiä, perusasennot oli suorat ja nopeat. Tästä siis 9,5.
Tässä välissä näkyi Jipon "yli"innokkuus, hyppäsi vapauttaessa mua vasten ja haukahti..
Liikkeestä maahanmeno oli hyvä, ehkä hiukan edisti, maahanmeno oli nopea ja perusasento suora. Siitä tuli 10. Tämän jälkeenkin J haukahti....
Luoksetulossa oli ylläripylläri sata lasissa, minkä takia jarrut antoi hieman periksi. Mun käsimerkki oli tosi voimakas, olisi ehkä pitänyt antaa käsimerkki hieman aikasemmin, koira valui vähän yli merkin. Sivulle tulo oli hyvä, ei törmännyt ja heitti nätisti pyllyn sivulle. Tästä saatiin 9.
Liikkeestä seisominen oli napakka. Olin ihan varma, että koira kääntyy kun kävelen sen ohi, asento oli sen verran vino ja hieman rauhaton. Mutta onneksi ei kääntynyt. Lopussa oli oma moka, tulin koiran sivulle väärään kohtaan, jolloin perusasento jäi vinoksi. Tuomari ei tätä huomannut.. Tästä tuli 10. Tämän jälkeenkin J innostui ja päästi kiljahduksen...
Noutaminen oli erittäin vauhdikas, siitä saatiin ihan maininta. Hiekka vaan pöllysi, ylösotto ja sivulle tulo oli vauhdista huolimatta hyviä. Heiton jälkeen J kumartu valmiiksi eteen päin, tekee sen aina(ei kuitenkaan ikinä liikuta tassujaan.).. Ei siis törmäystä. 10 pistettä tuli myös noudosta.
Kaket oli hyvät, ensimmäinen maahanmeno siis sivulla, oli mun makuun turhan hidas ja J jäi kameli asentoon (tassut siis jalkojen alle...hassu_koira). Vaihdot oli ripeät. (mietin vaan, että eiköhän koske kun kameliasennosta nousee/ponnistaa vauhdilla istumaan...?) Kakeista 10.
Hyppy oli myös ok. Jäi taas lähes kiinni esteeseen, muttei koskenut siihen kummassakaan hypyssä. Sivulle tulo suora. Hyppy sai 10.
Kokonaisvaikutelmaan vaikutti kiljahdukset, joten tuomari tiputti sen 10:stä 9:ksään. Tässäkin vaiheessa J kiljahti :D Tuomari vaan totesi, että juuri tuota tarkoitan ;)
Lopputulos oli AVO1, 195p. KP ja 1.sija --> TK2 :) Ei yhtään pöllömpi koekauden aloitus :)
Kokeeseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Oltiin ensimmäisiä yksilösuorituksissa > huono homma, ei kerkee kunnolla hetsata, ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan.. Kenttä oli vieras meille > ei vaikutusta nähtävästi, kertaakaan J ei haistellut maata eikä muutenkaan ihmetellyt ympäristöä. Perusasennot ja sivulle tulot olivat suoria > Jee, ollaan edistytty. :)). Ei ennakoinut liikkuria > Wuhuuu, voittaja fiilis, oppi mennyt perille! Tokokokeen sain videolle, ensimmäistä kertaa siis. On ilo huomata videota katsoessa, että Jipolla on ihan sika kivaa tehä mun kanssa tokoa, häntä heiluu koko ajan ja kontakti pysyy :))
Myös luonnetesti on kuvattu mun luurilla, mut mä en saa näkymään sitä tietokoneella, joten joutuu turvautumaan ulkopuolisen apuaan. Lisään videot sitten kun saan ne näkymään.
Seuraava toko koe on varmaan heinäkuussa, jos vaan mahdutaan mukaan. Voittaja luokan korkkaus, apuva! Kaket on vielä ihan vaiheessa, samoin ruutu. Muut on ihan hyvällä mallilla. On siihen onneksi aikaa, sittenpähän nähdään mitä tulee treenata lisää..
Nomeilu on jäänyt hieman taka-alalle, kun ollaan niin paljon treenattu tokoa. Ei meinaa aika aina riittää, tai oikeestaan laiskuus iskee. Silloin tällöin ollaan dameilla tehty jotain. Riistoilla ollaan tehty pari- kolme kertaa treffien jälkeen. Oltiin äpyn luona käymässä parin päivän ajan ja pakko oli hyödyntää lähellä olevat pellot noutohommiin. Ihanaa jos meilläkin olis kiven heiton päässä pellot missä sais reenailla. Pellolla tehtiin lähihakua, tennispalloja piilotettiin(äpy piilotti, J näki) pellon laidalle, pajupuskiin(?) alue oli ehkä 10m*7m. Lähetyspaikkaa siirrettiin koko ajan kauemmas, tarkoituksena oli lähettää J linjalle, pysäytys alueella ja sitten vasta etsimään. Ensimmäisellä kerralla juos ylläripylläri pillistä läpi. Kävin juoksemassa koiran kiinni ja istutin paikkaan jossa pillitin, kävelin itse lähetyspaikalle ja kutsuin koiran pois. Uusi lähetys, ja nappiin meni. Pysähtyi tosi hyvin. Välillä tehtiin kakkosmarkkeerauksia(toinen heitto vasemmalle puolelle lähihakualuetta ja toinen oikealle..), jonka jälkeen jatkettiin lähihakua. Tämän jälkeen tehtiin linjakakkonen(mark.), niin että J näki heiton ja kaaren, muttei pudotuspaikkaa. Tämänkin meni hyvin. Takimmainen dami antoi etsiä itseään hieman.
Sama treeni tehtiin uusiksi seuraavana päivänä, huomattavasti hienommin meni seuraavana päivänä ;) Lisäksi otettiin viereiseen järveen parit kakkosmarkkeeraukset. Matkat oli lyhyitä (..koska heittäjänä oli äpy, jaksaa heittää ehkä viis metriä, hihih..). Palautukset järvestä oli hyviä, tahallani jäin niin että matkaa rannasta mun luokse tuli parikymmentä metriä. Hyvin vielä muisti että ei saa ravistella ennen luovutusta.
Linjoja ollaan myös hinkattu ja hangattu. Niissä ei oikeestaan oo motivoituna/muistina ongelmia, sokkona täytyy olla joko selkeä kiintopiste tai "ura". Muuten alkaa mutkittelemaan.
Hakua ja vesimarkkeerauksia olen ottanut riistalla. Haku tehtiin järven "poukamaan". Tai oikeestaan sen toiselle puolelle, poukaman "päästä" lähti metsäautotie. Lokkeja oli pari, laitoin ne veteen. Toinen oli ihan rannassa, puskassa ja toisen heitin niin pitkälle kuin jaksoin. Variksia nakkelin neljä pitkin metsää, kuitenkin suht lähelle rantaa. Hakualue oli aika pieni, mutta ajattelin että näen ja pääsen helpommin puuttumaan mikäli nirppailee riistan kanssa. Lähetin koiran kohti metsää, selin tielle. Ajattelin olla noheva ja estää näin Jipon haun laajenemista "vastarannalle" eli poukaman toiselle puolelle. Ehei, ei onnistunut. J kävi ensin hakemassa kaksi varista metsästä (spont.ylösotot, jee!), jonka jälkeen se lähti rantaan ja ui_poukaman_yli vastarannalle. Ei sillä ainakaan oo ongelmaa haun laajentamisen suhteen ;) Kuunteli pilliä ja tuli heti pois.UIDEN(yleensä siis kiertää rantoja pitkin).Haku meni tästä eteenpäin hyvin, pysyi alueella ja jokainen riista nousi empimättä. Luovutukset oli hyviä, viimeistä (ja pienintä) varista hieman pyöritti suussa minun lähellä. En puuttunut, en tiiä miksi. Jälkikäteen mietin, että olisiko sittenkin kannattanut ärähtää. Lokeilla tehtiin myös markkeerauksia veteen, eri päivänä. Otteet oli syviä, näissäkin lähetyspaikka oli parikymmentä metriä rannasta. Hyvin palautti, eikä ravitellut kesken matkan. Nome koe olisi kesäkuun puolivälissä, mahduttiin mukaan :) Pitää vielä pari kertaa ennen koetta sulattaa riistaa ja toivoa, että koe menisi yhtä hyvin kuin treenitkin!
Mejä kokeeseen olen yrittänyt itseäni pehmitellä. Katsotaan uskallanko ilmoa laittaa, kesäkuussa mennään mökille niin pääsee vetämään taas jälkiä :) Kesäkuun lopussa on myös flattileiri, mulla on sopivasti siinä viikon kesäloma (loppuloma on sitten syyskuussa, toisin sanoen"äitiysloma"... ;) ) joten mennään jo keskiviikkona leirille ja ollaan sunnuntaihin asti. Huippua!
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
Maaliskuun kuulumisia!
Niin on talvilomat lusittu ja paluu arkeen kävi turhan nopsaan. Lomalla oltiin ahkeria ja taidettiin jotain pientä treeniä tehdä päivittäin. Käytiin myös heppailemassa. Minun serkulla on uusi hevostila muutaman kymppikilsan päässä Kuopiosta, ja monesti oon uhkaillu mennä ratsastamaan, mutta ei muka ole ollut vielä aikaa. Lomalla sitä aikaa oli ja ratsastamaan oli lähdettävä. Aurinko paistoi lämpimästi ja minua heikotti. Meinasin käydä ihan oksentamassa matkalla, kun niin paljon jännitti! Voi mikä raukka ressukka sitä onkaan! Kahteen vuoteen en ollut kopotin selkään kiivennyt, ihan niin kuin se taito muka siinä ajassa jonnekin katoais.. ;) No kuitenkin, kopotiksi sain oikein kiltin suokin, joka oli ns. koiraystävällinen. Jippohan oli ekaa kertaa mukana maastossa, enkä tiennyt yhtään miten se ratsastukseen reagoisi. Hevosia se on aiemmin nähnyt ja yhden kerran se oli mukana tallilla kun minä kävin kentällä ratsastamassa. Tosin sillon se oli joku vuosikas pennun hupakko. Maastoilemaan lähti myös kaksi muutakin koiraa. Jippo yllätti positiivisti minut, kerran se tosin haukahti/komensi kun minä selkään könysin. Käytiin kiertämässä n. 8-9km lenkki. Tien ylityksiä tuli pari, jolloin kutsuin koiran viereen. Hyvin osasi kävellä hepan rinnalla. Tallilla se ei kyllä yhtään osannut varoa/pelätä hevosia. Yhdellekin hepalle laitettiin kylmähoitoa kinttuihin(vesiletkut jokaiseen jalkaan ja kylmää vettä tulemaan) niin siellä se mahan alla vaan vettä joi niistä letkuista :D Kävin tarhaan viemässä hevosille kauroja ja heti kun silmä vältti niin Jippo juos tarhaan ja sai hyvät kyydit eräältä ei-koira-ystävälliseltä hevoselta. Koira juos henkensä edestä karkuun ja kyljelleen lopuksi vetäisi. Voi mikä tohelo.
Tokoiltu ollaan ihan suht ahkerasti. Nyt ollaan keskitytty enimmäkseen AVOn liikkeisiin ja muistin virkistämiseen, kun aattelin nyt varmaan toukokuussa jossain kokeessa käydä. Seuraamista ollaan hinkattu ihan hulluna. Kahdestaan koiran kanssa, pienellä häiriöllä se on ihan loistavaa. Mutta heti kun on häiriötä ja muuta porukkaa ympärillä, koira alkaa edistämään ja kontakti tippuu. Ollaan vaihdettu palkkaa, palkkaustapaa ja palkkauspaikkaa, ollaan tehty paljon käännöksiä ja parin- muutaman askeleen seuraamisia. Ollaan lisätty häiriötä pikku hiljaa. Ei auta. Ei ymmärrä. Taidan antaa edistämisen olla ja jossei se riitä niin sitten ei voi mitään. Meinaa mennä maku koko tokoiluun tuon edistämisen takia. Jäävät liikkeet on tosi napakat ja hyvät(..paitsi se seuraaminen..). Luoksetulo ok, laukalla siirtymiset, pysähdys erittäin hyvä, perusasentoon tulo jää hieman vinoon. Ollaan tehty myös osissa VOI- luoksetuloa, maahanmeno on hyvä ja nopea käsimerkillä, joten taidan pysyä siinä enkä vaihtaa suulliseen. Hyppy ok. Jippo jää aika lähelle estettä istumaan, mutta erittäin harvoin sen jalat osuu esteeseen niin en oo siihen viittinyt puuttua. Perusasentoon tulo jää tässäkin hieman vajaaks, treeniä treeniä. Hyppynoutoo ollaan myös tehty ja lähinnä sitä vinoon heittämistä, jotta hyppyvarmuutta tulisi enemmän(meinaa toisinaan kiertää jos heitto on vino). Kaket istu-maahan-istu, ei mitään ongelmaa. Alkaa onnistua jo kymppi metristäkin. Muut kaket onnistuu ihan edestä rauhallisesti, ei voi vielä kasvattaa matkaa. Paikalla makuu on varmaa, sitä ollaan tehty paljon. Stressaavaahan se Jipolle on, aina se kieli pitkällä siinä läähättää ja joskus jopa tärisee! Mutta kehitystä on tullut. Paikalla istumista ollaan tehty pieniä aikoja, ohjaaja näkyvillä. Ne onnistuu ihan hyvin. Jippo menee heti maahan jos minä menen piiloon. Istumista pitäisi tehdä enemmän. Noudossa ollaan hinkattu sivulle tuloa, kun siinäkin se meinaa jäädä vajaaksi. Tokokoulutuksia ei ole tulossa näillä näkymin, joten ihan omin päin treenataan ja pilataan hyvät koirat ;)
Nome on herännyt talviunilta ja kimppatreenejä ollaan tehty vähintään viikottain. Nometokoa ollaan myös tehty, paljon maltti- ja "johtajuus" treeniä. Koirat on aina ihan ulalla kun ne ei pääsekkään noutamaan vaan me ohjaajat noudetaan. Eilen tehtiin nometokoa niin, että laitettiin koirat neliöön istumaan, heitettiin pari damia keskelle neliötä ja mentiin ilman koiria riehumaan damien ympärille. Sitten heiteltiin siitä keskeltä koirien taakse ja eteen dameja ja haettiin itse ne pois. Hyvin pysyvät paikoillaan. Välillä laitettiin koirat riviin, käveltiin itse noin 50m koirista pois päin ja vuorotellen pillitettiin koiria luokse ja pysäytettiin istumaan noin puoleen matkaan. Tässä Jippo ei ensimmäisellä kerralla pysähtynyt heti vaan kerkesi juosta puolen välin yli. Kertaakaan se ei reagoinut muiden ohjaajien pillitykseen eikä karannut rivistä :) Näiden harjoitusten jälkeen otettiin markkeerauksia ja linjaa. Ensin avustaja vei dameja kentän poikki isojen lumikinosten päälle. Koirat saivat katsoa, vaikkei avustaja dameja niille näyttänytkään. Sitten tuli pitkä kakkosmarkkeeraus, toinen vasemmalle puolelle ja toinen viistosti vasempaan. Markkeeraukset otettiin ensin pois, ja tämän jälkeen laitettiin koira linjalle(koirakosta suoraan eteenpäin). Ok, meinas tosin vaihtaa damia linjalla, kuunteli kuitenkin tänne-pillitystä. Ei muuta moitittavaa. Sen jälkeen tuli kolmoismarkkeeraus, > vasemmalle puolelle pitkä ykkönen ja viistosti vasempaan kakkosmarkkeeraus linjaan. Nämä jätettiin muistiin. Ensin täytyi ottaa linjalta(edestä päin) yksi dami pois, sen jälkeen otettiin kolmoismarkeeraukset ylös. Jippo teki loistavaa työtä! Linjalle meni suoraan yhdellä käskyllä ja VAUHDILLA, eikä markkeerauksia vilkaissutkaan. Tämän jälkeen annoin koiran päättää minkä markkeerauksen ottaa. Jippo valitsi viimeisimmäksi heitetyn, eli etummaisena olevan. Sitten se haki takimmaisen. Sitten minä käänsin rintamasuunnan vasemmalle heitettyyn ja Jippo muisti selvästi senkin. Hyvä Hippo! :) Palautukset ripeitä, damit aina käteen ja vauhti mitä loistavin.
Treenien jälkeen tulin kotiin yyyber iloisena ja innostuin kaivamaan pakastimesta pari korppia ja lokkia sulamaan. Tänään treenataan niillä hakua. Enkä minä enää sitten tykkää mun koirasta. ;)
Tokoiltu ollaan ihan suht ahkerasti. Nyt ollaan keskitytty enimmäkseen AVOn liikkeisiin ja muistin virkistämiseen, kun aattelin nyt varmaan toukokuussa jossain kokeessa käydä. Seuraamista ollaan hinkattu ihan hulluna. Kahdestaan koiran kanssa, pienellä häiriöllä se on ihan loistavaa. Mutta heti kun on häiriötä ja muuta porukkaa ympärillä, koira alkaa edistämään ja kontakti tippuu. Ollaan vaihdettu palkkaa, palkkaustapaa ja palkkauspaikkaa, ollaan tehty paljon käännöksiä ja parin- muutaman askeleen seuraamisia. Ollaan lisätty häiriötä pikku hiljaa. Ei auta. Ei ymmärrä. Taidan antaa edistämisen olla ja jossei se riitä niin sitten ei voi mitään. Meinaa mennä maku koko tokoiluun tuon edistämisen takia. Jäävät liikkeet on tosi napakat ja hyvät(..paitsi se seuraaminen..). Luoksetulo ok, laukalla siirtymiset, pysähdys erittäin hyvä, perusasentoon tulo jää hieman vinoon. Ollaan tehty myös osissa VOI- luoksetuloa, maahanmeno on hyvä ja nopea käsimerkillä, joten taidan pysyä siinä enkä vaihtaa suulliseen. Hyppy ok. Jippo jää aika lähelle estettä istumaan, mutta erittäin harvoin sen jalat osuu esteeseen niin en oo siihen viittinyt puuttua. Perusasentoon tulo jää tässäkin hieman vajaaks, treeniä treeniä. Hyppynoutoo ollaan myös tehty ja lähinnä sitä vinoon heittämistä, jotta hyppyvarmuutta tulisi enemmän(meinaa toisinaan kiertää jos heitto on vino). Kaket istu-maahan-istu, ei mitään ongelmaa. Alkaa onnistua jo kymppi metristäkin. Muut kaket onnistuu ihan edestä rauhallisesti, ei voi vielä kasvattaa matkaa. Paikalla makuu on varmaa, sitä ollaan tehty paljon. Stressaavaahan se Jipolle on, aina se kieli pitkällä siinä läähättää ja joskus jopa tärisee! Mutta kehitystä on tullut. Paikalla istumista ollaan tehty pieniä aikoja, ohjaaja näkyvillä. Ne onnistuu ihan hyvin. Jippo menee heti maahan jos minä menen piiloon. Istumista pitäisi tehdä enemmän. Noudossa ollaan hinkattu sivulle tuloa, kun siinäkin se meinaa jäädä vajaaksi. Tokokoulutuksia ei ole tulossa näillä näkymin, joten ihan omin päin treenataan ja pilataan hyvät koirat ;)
Nome on herännyt talviunilta ja kimppatreenejä ollaan tehty vähintään viikottain. Nometokoa ollaan myös tehty, paljon maltti- ja "johtajuus" treeniä. Koirat on aina ihan ulalla kun ne ei pääsekkään noutamaan vaan me ohjaajat noudetaan. Eilen tehtiin nometokoa niin, että laitettiin koirat neliöön istumaan, heitettiin pari damia keskelle neliötä ja mentiin ilman koiria riehumaan damien ympärille. Sitten heiteltiin siitä keskeltä koirien taakse ja eteen dameja ja haettiin itse ne pois. Hyvin pysyvät paikoillaan. Välillä laitettiin koirat riviin, käveltiin itse noin 50m koirista pois päin ja vuorotellen pillitettiin koiria luokse ja pysäytettiin istumaan noin puoleen matkaan. Tässä Jippo ei ensimmäisellä kerralla pysähtynyt heti vaan kerkesi juosta puolen välin yli. Kertaakaan se ei reagoinut muiden ohjaajien pillitykseen eikä karannut rivistä :) Näiden harjoitusten jälkeen otettiin markkeerauksia ja linjaa. Ensin avustaja vei dameja kentän poikki isojen lumikinosten päälle. Koirat saivat katsoa, vaikkei avustaja dameja niille näyttänytkään. Sitten tuli pitkä kakkosmarkkeeraus, toinen vasemmalle puolelle ja toinen viistosti vasempaan. Markkeeraukset otettiin ensin pois, ja tämän jälkeen laitettiin koira linjalle(koirakosta suoraan eteenpäin). Ok, meinas tosin vaihtaa damia linjalla, kuunteli kuitenkin tänne-pillitystä. Ei muuta moitittavaa. Sen jälkeen tuli kolmoismarkkeeraus, > vasemmalle puolelle pitkä ykkönen ja viistosti vasempaan kakkosmarkkeeraus linjaan. Nämä jätettiin muistiin. Ensin täytyi ottaa linjalta(edestä päin) yksi dami pois, sen jälkeen otettiin kolmoismarkeeraukset ylös. Jippo teki loistavaa työtä! Linjalle meni suoraan yhdellä käskyllä ja VAUHDILLA, eikä markkeerauksia vilkaissutkaan. Tämän jälkeen annoin koiran päättää minkä markkeerauksen ottaa. Jippo valitsi viimeisimmäksi heitetyn, eli etummaisena olevan. Sitten se haki takimmaisen. Sitten minä käänsin rintamasuunnan vasemmalle heitettyyn ja Jippo muisti selvästi senkin. Hyvä Hippo! :) Palautukset ripeitä, damit aina käteen ja vauhti mitä loistavin.
Treenien jälkeen tulin kotiin yyyber iloisena ja innostuin kaivamaan pakastimesta pari korppia ja lokkia sulamaan. Tänään treenataan niillä hakua. Enkä minä enää sitten tykkää mun koirasta. ;)
Näyttämöillä, TUUSNIEMI 25.3.2012
Kävästiin ryhmiksessä pitkästä aikaan ja tulos oli seuraavanlainen;
KÄY-ERI, KÄK3
Tuomari Hannele Jokisilta
Vankka sopivan kokoinen uros. Turhan pyöreä kallo. Ilmettä häiritsevät kovin syvällä(..!) olevat silmät. Hyvä eturinta. Riittävät etukulmaukset. Vahva luusto. Hyvät käpälät. Oikean mallinen runko, sopivat takakulmaukset. Hieman pehmeä karva. Hyvä luonne. Hyvät sivuliikkeet, mutta hieman tehoton takaa.
No onhan se komea, vaikka aika raskas onkin(mun makuun) ;) <3
KÄY-ERI, KÄK3
Tuomari Hannele Jokisilta
Vankka sopivan kokoinen uros. Turhan pyöreä kallo. Ilmettä häiritsevät kovin syvällä(..!) olevat silmät. Hyvä eturinta. Riittävät etukulmaukset. Vahva luusto. Hyvät käpälät. Oikean mallinen runko, sopivat takakulmaukset. Hieman pehmeä karva. Hyvä luonne. Hyvät sivuliikkeet, mutta hieman tehoton takaa.
 |
| Kuva: fierymill.net |
No onhan se komea, vaikka aika raskas onkin(mun makuun) ;) <3
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Joku palkinto tähänkin suuntaan, kiitos! ;)
Savon Nuuskut muisti meitä Vuoden Tosi yrittäjä 2011- kiertopalkinnolla! :D
Yrittänyttä ei laiteta ;D
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Hengissä ollaan!
Uusi vuosi on alkanut hyvää vauhtia, kovasti ollaan kevättä kohti menossa. Emäntä odottaa eritoten kesää ja aurinkoa, Jippo viihtyisi enemmän talvipakkasissa ja lumessa kuin helteissä. Toki kesällä Jipon mielestä huippujen huippua on uiminen, siihen ei koskaan kyllästy.
Tammikuussa meillä oli noutajaporukalla tokokoulutus viikonloppu, jonka kunnialla veti läpi Löppösen Tuija. Kiitokset hirrrrven paljon Tuijalle! Ilokseni sain huomata, että Jippo on kehittynyt HUIMASTI viime syksystä, ihan kuin olisi treenannut eri koiran kanssa. Maltti oli kiitettävää, keskittyminen myös. Meidän kehittämisen alueet olivat; ylläriylläri seuraaminen, tunnari ja kaukot. Muutakin hienosäätöä tehtiin kouluttajan avustuksella. Seuraamisessa Jippo pyrkii edelleen edistämään, mutta pitkään jatkunut _liian tiivis_ (lue:estäminen) seuraaminen ollaan saatu häivytettyä pois. :) Treenikaveri otti meidän seuraamisesta pientä videopätkää, eikä se näyttänyt ollenkaan hullummalta. Huomasin samalla, että Jipolla on aika hauska tapa seurata, se nimittäin "kietoo" hännän minun jalkojen ympärille :D
Tunnarissa meidän ongelmana oli, että J käyttää väärää kapulaa suussa ennen kun ottaa oman. Se tekee tunnarin ihan liian korkeella vireellä. Se suorastaan törmää niihin kapuloihin, nappaa ensimmäisen kapulan suuhun, tiputtaa ja sitten vasta etsii oman. Tämän kaiken se tekee ihan täysin omin päin, ei kysy apuja eikä palauta ikinä väärää kapulaa. Saatiin paljon vinkkejä ongelmaan ja nyt ollaan kovasti tunnaria hinkattu ja AVOT! Oppi mennyt perille, koira on suht rauhallinen ennen suoritusta ja ainoastaan 1/20 treenistä J ottaa väärän kapulan suuhun. On se vaan niin huippu fiilis huomata, että kehitystä tulee! :)
Kaukoissa ongelmana on SEISO-MAAHAN ja SEISO-ISTU liikkeissä tapahtuva takajalkojen "hypähdys" muutaman sentin eteenpäin. Syynä oli minun elekieli, joka oli liian voimakasta. Tuija neuvoi tekemään liikkeet aivan koiran edessä, hyvin hyvin pienillä vartalonavuilla ja rauhallisella äänellä. Ei missään nimessä vielä käsimerkeillä(tottakai minä oon nohevana opettanut käsimerkeillä). Pieni kahden-kolmen sentin yläkropan eteen taivutus ja hento käsky, niin johan pysy koirakin paikoillaan. Tätä jankataan sitten niin kauan kun liikkeet on täysin varmoja, sitten vasta siirrytään hieman kauemmas koirasta.
Pientä hienosäätöä tehtiin metallikapulan pidossa. Jipolla on tapana kalistella kapulaa hampaissaan. Tehtiin pieni "temppu"rata, jossa koiralle annettiin kapula suuhun, käskettiin hypätä este ja kiertämään tuolin. Ohjaaja pysyi paikoillaan ja koira keskittyi kuuntelemaan sekä toimimaan käskyjen mukaisesti. Äkkiä unohtui kapulan pyöritys ja ote oli paljon parempi.
Ruutua tehtiin myös, Jippo alkaa jo hahmottamaan ruudun idean. Toki minä olen sen pään sekoittanut nyt merkillä (TYHMÄ!) ja edellisissä treeneissä J tarjosi ruutuun mennessä yhtä kartiota merkiksi. Joten jätetäänpä se merkki nyt ihan kokonaan treeneistä pois. Ahneella on p**kanen loppu.
Loistava oli viikonloppu, paljon taas saatiin vinkkivitosia ja olihan se tietty huippua saada meidän yhteistyöstä kehuja niin kouluttajalta kuin treenikavereilta. Tästä on hyvä jatkaa! :)
Kokeisiin ei olla vielä keretty(uskallettu???)tänä vuonna. Pitää ilmoittaa tokon avoimeen tässä joku päivä. Mätsäreissä käytiin eilen. Ajatuksena oli pieni treeni ja totuttelu kehäympäristöön maaliskuussa tulevaa näyttelyä varten. Pyh ja pah, Jippo mitään osannut seisoa siellä. :D Tuomarikin sanoi, että älä syötä sitä koiraa ja eikö se seiso nätisti ilman sitä makupalaa. Että niin. Ei seiso ei. Sininen nauha tuli ja loppukehässä lennettiin 5. ulos, siinäkin tuomari vielä mainitsi että "laitetaanhan sileäkarvainen noutaja vielä kotiin harjoittelemaan seisomista". Joo, ja mehän lähettiin. :) No, mutta hauskaa oli ja Jippokin malttoi välillä ihan makoilla kehän laidalla (!).
Nomeilusta ei juuri jaksa kirjoittaa, kun eipä olla hirveesti treenattu. Ainostaan suuntia ja pitkiä linjoja polkuja pitkin ollaan otettu. Suuntia ollaan otettu neljällä damilla(vasen, vasen "yläviisto", oikea "yläviisto", oikea> ohj katsottuna), hyvin se suuntaa ottaa. Käsimerkit alkaa olla pikkuhiljaa mustin muistissa, pyörähtää oikealta puolelta käsimerkin mukaisesti taakse damille eikä anna häiriödamien häiritä. Pitkiä linjoja (60- 100m) ollaan tehty motivoidusti polkuja pitkin niin, että muistiin ollaan jätetty useampi dami ja matkaa pidennetty vaihtamalla lähetyspaikkaa jokaisen damin palautuksen jälkeen. Nyt alkaa olla hyvät pakkaset ja kelit(jos näin voi sanoa..) elikkäs ryhmätreenejä aletaan viritellä. Nome otetaan mukaan taas arkeen, tavoitteena olisi edelleen se Alo tulos ja totta vie se kirkkain. Paitsi, että lintuja minulla ei edelleenkään ole, joten taitaa jäädä haaveksi koko tulos..
Blogia päivitellään taas sitten, kun on jotain päivitettävää. :)
Tammikuussa meillä oli noutajaporukalla tokokoulutus viikonloppu, jonka kunnialla veti läpi Löppösen Tuija. Kiitokset hirrrrven paljon Tuijalle! Ilokseni sain huomata, että Jippo on kehittynyt HUIMASTI viime syksystä, ihan kuin olisi treenannut eri koiran kanssa. Maltti oli kiitettävää, keskittyminen myös. Meidän kehittämisen alueet olivat; ylläriylläri seuraaminen, tunnari ja kaukot. Muutakin hienosäätöä tehtiin kouluttajan avustuksella. Seuraamisessa Jippo pyrkii edelleen edistämään, mutta pitkään jatkunut _liian tiivis_ (lue:estäminen) seuraaminen ollaan saatu häivytettyä pois. :) Treenikaveri otti meidän seuraamisesta pientä videopätkää, eikä se näyttänyt ollenkaan hullummalta. Huomasin samalla, että Jipolla on aika hauska tapa seurata, se nimittäin "kietoo" hännän minun jalkojen ympärille :D
Tunnarissa meidän ongelmana oli, että J käyttää väärää kapulaa suussa ennen kun ottaa oman. Se tekee tunnarin ihan liian korkeella vireellä. Se suorastaan törmää niihin kapuloihin, nappaa ensimmäisen kapulan suuhun, tiputtaa ja sitten vasta etsii oman. Tämän kaiken se tekee ihan täysin omin päin, ei kysy apuja eikä palauta ikinä väärää kapulaa. Saatiin paljon vinkkejä ongelmaan ja nyt ollaan kovasti tunnaria hinkattu ja AVOT! Oppi mennyt perille, koira on suht rauhallinen ennen suoritusta ja ainoastaan 1/20 treenistä J ottaa väärän kapulan suuhun. On se vaan niin huippu fiilis huomata, että kehitystä tulee! :)
Kaukoissa ongelmana on SEISO-MAAHAN ja SEISO-ISTU liikkeissä tapahtuva takajalkojen "hypähdys" muutaman sentin eteenpäin. Syynä oli minun elekieli, joka oli liian voimakasta. Tuija neuvoi tekemään liikkeet aivan koiran edessä, hyvin hyvin pienillä vartalonavuilla ja rauhallisella äänellä. Ei missään nimessä vielä käsimerkeillä(tottakai minä oon nohevana opettanut käsimerkeillä). Pieni kahden-kolmen sentin yläkropan eteen taivutus ja hento käsky, niin johan pysy koirakin paikoillaan. Tätä jankataan sitten niin kauan kun liikkeet on täysin varmoja, sitten vasta siirrytään hieman kauemmas koirasta.
Pientä hienosäätöä tehtiin metallikapulan pidossa. Jipolla on tapana kalistella kapulaa hampaissaan. Tehtiin pieni "temppu"rata, jossa koiralle annettiin kapula suuhun, käskettiin hypätä este ja kiertämään tuolin. Ohjaaja pysyi paikoillaan ja koira keskittyi kuuntelemaan sekä toimimaan käskyjen mukaisesti. Äkkiä unohtui kapulan pyöritys ja ote oli paljon parempi.
Ruutua tehtiin myös, Jippo alkaa jo hahmottamaan ruudun idean. Toki minä olen sen pään sekoittanut nyt merkillä (TYHMÄ!) ja edellisissä treeneissä J tarjosi ruutuun mennessä yhtä kartiota merkiksi. Joten jätetäänpä se merkki nyt ihan kokonaan treeneistä pois. Ahneella on p**kanen loppu.
Loistava oli viikonloppu, paljon taas saatiin vinkkivitosia ja olihan se tietty huippua saada meidän yhteistyöstä kehuja niin kouluttajalta kuin treenikavereilta. Tästä on hyvä jatkaa! :)
Kokeisiin ei olla vielä keretty(uskallettu???)tänä vuonna. Pitää ilmoittaa tokon avoimeen tässä joku päivä. Mätsäreissä käytiin eilen. Ajatuksena oli pieni treeni ja totuttelu kehäympäristöön maaliskuussa tulevaa näyttelyä varten. Pyh ja pah, Jippo mitään osannut seisoa siellä. :D Tuomarikin sanoi, että älä syötä sitä koiraa ja eikö se seiso nätisti ilman sitä makupalaa. Että niin. Ei seiso ei. Sininen nauha tuli ja loppukehässä lennettiin 5. ulos, siinäkin tuomari vielä mainitsi että "laitetaanhan sileäkarvainen noutaja vielä kotiin harjoittelemaan seisomista". Joo, ja mehän lähettiin. :) No, mutta hauskaa oli ja Jippokin malttoi välillä ihan makoilla kehän laidalla (!).
Nomeilusta ei juuri jaksa kirjoittaa, kun eipä olla hirveesti treenattu. Ainostaan suuntia ja pitkiä linjoja polkuja pitkin ollaan otettu. Suuntia ollaan otettu neljällä damilla(vasen, vasen "yläviisto", oikea "yläviisto", oikea> ohj katsottuna), hyvin se suuntaa ottaa. Käsimerkit alkaa olla pikkuhiljaa mustin muistissa, pyörähtää oikealta puolelta käsimerkin mukaisesti taakse damille eikä anna häiriödamien häiritä. Pitkiä linjoja (60- 100m) ollaan tehty motivoidusti polkuja pitkin niin, että muistiin ollaan jätetty useampi dami ja matkaa pidennetty vaihtamalla lähetyspaikkaa jokaisen damin palautuksen jälkeen. Nyt alkaa olla hyvät pakkaset ja kelit(jos näin voi sanoa..) elikkäs ryhmätreenejä aletaan viritellä. Nome otetaan mukaan taas arkeen, tavoitteena olisi edelleen se Alo tulos ja totta vie se kirkkain. Paitsi, että lintuja minulla ei edelleenkään ole, joten taitaa jäädä haaveksi koko tulos..
Blogia päivitellään taas sitten, kun on jotain päivitettävää. :)
torstai 15. joulukuuta 2011
Mitäpä tehtiin vuonna 2011..? ja mitä yritetään tehdä ensi vuonna..
Joulu, tuo ärsyttävä stressin aihe. Kiire on pitänyt huolen, ettei mitään järkevää ole saanut aikaiseksi. Täytyy myöntää, ettei olla nyt oikein säännöllisesti harjoiteltu juuri mitään. Etenkin pikkujouluihin osallistuminen on verottanut emännän jaksamista suunnitella kunnollisia treenejä ;)
Tänä vuonna ei enää kokeisiin mennä, joten on aika summata vuoden tekemiset yhteen.
Tavoitteina vuodelle 2011 oli:
Toko: AVO1
Nome: ALO-tulos
Mejä: pelkkää treeniä
Näy: yksi osallistuminen
Tulokset:
Toko: AVO1 x 2, AVO2 x 1, AVO3 x 1
Nome: ALO0 x 2
Mejä: Ei juuri treeniä, ex tempore startti > AVO1 :))
Näy: ERI, KÄK1
Muuten ihan hyvät tulokset, ainut tuo nome mikä jäi mieltä painamaan, mutta tässähän on koko talvi aikaa treenata linnuilla, kunhan niitä ensin jostain vain saisi.. :)
Osallistuttiin vuoden aikana mm. flattien kesäleirille ja syystreffeille, Ponderan koulutukseen, Piritta Pärssisen koulutukseen sekä treenailtiin muutenkin ahkerammin kuin koskaan aiemmin.
Lisätään tähän samaan vielä ensi vuoden tavoitteet:
Toko: TK2 ja VOI-tulos
Nome: Se TULOS
Mejä: AVO1.. ja ehkäpä startti VOI:ssa
Näy: yksi osallistuminen jossain pienessä ja sievässä ryhmiksessä.
Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta =)
Tänä vuonna ei enää kokeisiin mennä, joten on aika summata vuoden tekemiset yhteen.
Tavoitteina vuodelle 2011 oli:
Toko: AVO1
Nome: ALO-tulos
Mejä: pelkkää treeniä
Näy: yksi osallistuminen
Tulokset:
Toko: AVO1 x 2, AVO2 x 1, AVO3 x 1
Nome: ALO0 x 2
Mejä: Ei juuri treeniä, ex tempore startti > AVO1 :))
Näy: ERI, KÄK1
Muuten ihan hyvät tulokset, ainut tuo nome mikä jäi mieltä painamaan, mutta tässähän on koko talvi aikaa treenata linnuilla, kunhan niitä ensin jostain vain saisi.. :)
Osallistuttiin vuoden aikana mm. flattien kesäleirille ja syystreffeille, Ponderan koulutukseen, Piritta Pärssisen koulutukseen sekä treenailtiin muutenkin ahkerammin kuin koskaan aiemmin.
Lisätään tähän samaan vielä ensi vuoden tavoitteet:
Toko: TK2 ja VOI-tulos
Nome: Se TULOS
Mejä: AVO1.. ja ehkäpä startti VOI:ssa
Näy: yksi osallistuminen jossain pienessä ja sievässä ryhmiksessä.
Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta =)
perjantai 18. marraskuuta 2011
Uusi blogi avattu!
Aloitetaan ihan puhtaalta pöydältä tämä blogin kirjoitus, unohdetaan vanhat blogit ja keskitytään uuteen alkuun ;) Eli toisin sanoen en enää muista edellisen blogin tunnuksia enkä salasanoja, joten päädyin tekemään ihka uuden sivun.
Käytiin viikko takaperin flattien syystreffeillä Uuraisilla ja mukavaa oli. Saatiin paljon hyviä treenivinkkejä nomeiluun tulevaa talvea varten, lumen tulo kun estää treenausta aika tavalla. Yllätyin Jipon käytösestä treffeillä, paljon piippausta ja yleisestikin koira oli erittäin stressaava ja hermostunut. Treeneissäkin se oli enemmän kiinnostunut muista koirista(=nartuista) kuin dameista..? Tämä oli erittäin yllättävää ja uutta. Yleensä treeneissä Jippo EI_NÄE muuta kuin damit ja heittäjän. Toinen uusi juttu oli, että se puri damin rikki lauantaina aamupäivän treeneissä. Kovasuinen se toki on ollut ennenkin, siis treenien alussa, mutta että ihan rikki puree niin häh?! Liian innostunut? Hermostunut? Palautuksissakin se jotenkin jäi pyörimään siihen minun ympärille, kun yleensä se palauttaa damit vauhdilla käteen.
Itseäni jäi mieltä hieman painamaan Jipon käytös treffeillä, jospa se olisi vain jotain ohimenevää. I hope so.
Maanantaina alkoi työt ja arkeen paluu, loma hurahti mennä äkkiä. Maanantaisin meillä on varattu talven ajaksi lämmin halli tokoilulle ja nyt syksyllä meillä on käynyt myös kouluttaja (Pondera). Viime maanantaina aiheena oli ruutu ja hyppy/hyppynouto. Jipolla ruutu on vielä harjoittelun alla, ollaan tehty sitä lähes aina motivoituna. Minä olen vienyt pallon ruutuun ja lähettänyt koiran sitten sinne. Paljon kehumista koiran ollessa ruudussa. Nyt tehtiin sitten niin, että kouluttaja, Pirjo vei pallon ensin ruutuun ja sitten koiran lähetys. Tämän jälkeen Pirjo kävi "taputtamassa" ruudun keskiosaa ja meni itse ruudun taakse > lähetysmatkaa oli n.10m. Jippo juoksi puoleen väliin ja kääntyi minua katsomaan. Olin ihan hiljaa. Hetki meni ja kappas se kääntyi ja juoksi suoraan ruutuun :)) Jee! Pallo palkaksi ja itse juoksin vielä perässä kehumaan sitä. Pirjo ohjeisti jatkossa vahvistamaan vielä pallolla ruutua, veikkaili Jipon oppivan ruudun idean äkkiä. Hyppynouto on meillä muuten hanskassa, ainostaan vinot lähetykset kapulalle saa Jipon kiertämään esteen. Laitoin Jipon istumaan esteeseen nähden vinoon, kapula suuhun ja itse toiselle puolelle estettä. Kutsuin hyppy käskyllä ja ei kiertänyt. Näitä siis lisää, myös vinoja heittoja ollaan treenattu, avustajan estäessä esteen kiertämisen.
Torstaina käytiin tokoilemassa yliopiston parkkipaikalla, paikalla meitä oli 5. Otettiin Jipon kanssa paikalla oloja (maaten ja istuen), ruutua, hyppyä ja kontaktiharjoituksia. Treenit meni ihan ok, tosin Jipon kontakti ja keskittyminen ei ollut ihan parasta mahdollista.
Lomaviikolla kävin myös sukuloimassa ja eno väsäili minulle tunnarikapulat. Tunnarin opettelu olisi seuraava projekti. Tunnarikapulaa ollaan piiloteltu heinikkoon, välillä heinikossa on ollut myös muita kapuloita. Jippo kyllä tuo oman kapulan, mutta ennen sitä se "maistelee" myös muita kapuloita. Tässä olisi vielä treenattavaa ennen kun kapulat siirretään paljaalle alustalle.
Perjantaina käytiin ystäväisten kanssa Vuorilammilla lenkillä. Kiivettiin vuoren päälle ja sieltä pienen mutkan kautta alas. Aikaa meni n. 2h. Jippo, Tarmo ja Tamara sai juosta koko lenkin ajan irti, Maisa lenkitettiin hihnassa. Pojat juoksivat into pinkeenä toistensa perässä ja Jippo tottakai kävi emännän iloksi mutalammessa uimassa. Kuten arvata saattaa, Jippo pääsi lenkin jälkeen rentouttavaan Palmolive kylpyyn ;)
Käytiin viikko takaperin flattien syystreffeillä Uuraisilla ja mukavaa oli. Saatiin paljon hyviä treenivinkkejä nomeiluun tulevaa talvea varten, lumen tulo kun estää treenausta aika tavalla. Yllätyin Jipon käytösestä treffeillä, paljon piippausta ja yleisestikin koira oli erittäin stressaava ja hermostunut. Treeneissäkin se oli enemmän kiinnostunut muista koirista(=nartuista) kuin dameista..? Tämä oli erittäin yllättävää ja uutta. Yleensä treeneissä Jippo EI_NÄE muuta kuin damit ja heittäjän. Toinen uusi juttu oli, että se puri damin rikki lauantaina aamupäivän treeneissä. Kovasuinen se toki on ollut ennenkin, siis treenien alussa, mutta että ihan rikki puree niin häh?! Liian innostunut? Hermostunut? Palautuksissakin se jotenkin jäi pyörimään siihen minun ympärille, kun yleensä se palauttaa damit vauhdilla käteen.
Itseäni jäi mieltä hieman painamaan Jipon käytös treffeillä, jospa se olisi vain jotain ohimenevää. I hope so.
Maanantaina alkoi työt ja arkeen paluu, loma hurahti mennä äkkiä. Maanantaisin meillä on varattu talven ajaksi lämmin halli tokoilulle ja nyt syksyllä meillä on käynyt myös kouluttaja (Pondera). Viime maanantaina aiheena oli ruutu ja hyppy/hyppynouto. Jipolla ruutu on vielä harjoittelun alla, ollaan tehty sitä lähes aina motivoituna. Minä olen vienyt pallon ruutuun ja lähettänyt koiran sitten sinne. Paljon kehumista koiran ollessa ruudussa. Nyt tehtiin sitten niin, että kouluttaja, Pirjo vei pallon ensin ruutuun ja sitten koiran lähetys. Tämän jälkeen Pirjo kävi "taputtamassa" ruudun keskiosaa ja meni itse ruudun taakse > lähetysmatkaa oli n.10m. Jippo juoksi puoleen väliin ja kääntyi minua katsomaan. Olin ihan hiljaa. Hetki meni ja kappas se kääntyi ja juoksi suoraan ruutuun :)) Jee! Pallo palkaksi ja itse juoksin vielä perässä kehumaan sitä. Pirjo ohjeisti jatkossa vahvistamaan vielä pallolla ruutua, veikkaili Jipon oppivan ruudun idean äkkiä. Hyppynouto on meillä muuten hanskassa, ainostaan vinot lähetykset kapulalle saa Jipon kiertämään esteen. Laitoin Jipon istumaan esteeseen nähden vinoon, kapula suuhun ja itse toiselle puolelle estettä. Kutsuin hyppy käskyllä ja ei kiertänyt. Näitä siis lisää, myös vinoja heittoja ollaan treenattu, avustajan estäessä esteen kiertämisen.
Torstaina käytiin tokoilemassa yliopiston parkkipaikalla, paikalla meitä oli 5. Otettiin Jipon kanssa paikalla oloja (maaten ja istuen), ruutua, hyppyä ja kontaktiharjoituksia. Treenit meni ihan ok, tosin Jipon kontakti ja keskittyminen ei ollut ihan parasta mahdollista.
Lomaviikolla kävin myös sukuloimassa ja eno väsäili minulle tunnarikapulat. Tunnarin opettelu olisi seuraava projekti. Tunnarikapulaa ollaan piiloteltu heinikkoon, välillä heinikossa on ollut myös muita kapuloita. Jippo kyllä tuo oman kapulan, mutta ennen sitä se "maistelee" myös muita kapuloita. Tässä olisi vielä treenattavaa ennen kun kapulat siirretään paljaalle alustalle.
Perjantaina käytiin ystäväisten kanssa Vuorilammilla lenkillä. Kiivettiin vuoren päälle ja sieltä pienen mutkan kautta alas. Aikaa meni n. 2h. Jippo, Tarmo ja Tamara sai juosta koko lenkin ajan irti, Maisa lenkitettiin hihnassa. Pojat juoksivat into pinkeenä toistensa perässä ja Jippo tottakai kävi emännän iloksi mutalammessa uimassa. Kuten arvata saattaa, Jippo pääsi lenkin jälkeen rentouttavaan Palmolive kylpyyn ;)
Jippo ja tytöt
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)